Yhteystiedot

terhi.mattila72@gmail.com

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:64734 kpl

Uusimmat kirjoitukset

Blogin arkisto

Ryhmäpuheenvuoro perusopetuksen lisäresurssoinnista

Keskiviikko 5.6.2019 klo 18:16 - Terhi

Valtuuston kokouksessa 3.6. puhuin tällaisesta lisämääräraha-asiasta:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat

Teen muutosesityksen, joka on se alkuperäinen lasten ja nuorten lautakuntaan tuotu 10 kouluohjaajan ja 2 opettajan resurssilisäys, jonka kustannus tälle vuodelle on 157 500 euroa ja ensi vuodelle 410 000 euroa.Tämän esityksen takana on suurin osa ryhmästämme.

Lasten ja nuorten lautakunnan toukokuun ensimmäiseen kokoukseen tuotiin perusteltu esitys perusopetuksen lisämäärärahasta. Esityksestä oli nähtävissä, että uusi opetuspäällikkömme on jalkautunut ruohonjuuritasolle ja perehtynyt opetushenkilöstön tekemiin läheltä piti -ilmoituksiin. Lisäresursseilla oli tarkoitus vastata mm. juuri noissa läheltä piti -ilmoituksissa ilmi tulleisiin ongelmiin. Todettakoon tässä kohdin, että sanat ”läheltä piti” antavat tilanteesta aivan liian ruusuisen kuvan, kun todellisuudessa kyse on siitä, että opetushenkilöstö joutuu yhä useammin fyysisen väkivallan uhriksi työssään – siis työssään täällä Vihdin kunnan palveluksessa.

Kunnanhallitus kuitenkin palautti esityksen uuteen valmisteluun ja sen seurauksena viranhaltijat toivat lautakuntaan vielä entistäkin laajemmat ja yksilöidymmät koulukohtaiset perustelut sille, miksi lisämääräraha alkuperäisen esityksen mukaisena tarvitaan. No lautakunnasta tuli sitten lopulta ulos esitys jota kompromissiksi kutsutaan.

Sain viime perjantaina – lukuvuoden viime metreillä – parilta opettajalta postia. Toinen laittoi sähköpostiini yhteenvedon menneestä lukuvuodesta luokassaan ja toinen ihan paperipostina kappalemäärät luokkansa aikuisten kokemasta fyysisestä väkivallasta. Heidän luvallaan siteeraan heitä:

1. ”Luokassa on kaksi oppilasta, joiden molempien kanssa on ollut kiinnipitotilanteita, jotka ovat vaatineet ehdottomasti kaksi aikuista. Toisen oppilaan kanssa on kiinnipitotilanteisiin tarvittu välillä 3 aikuista, sillä tilanteet ovat olleet niin rajuja ja kestäneet niin pitkään, että on välillä täytynyt vaihtaa kiinnipitäjiä. Oppilas on hyökännyt aikuisen kimppuun ja purrut, raapinut, hakannut jaloilla, nyrkeillä, huutanut, kiljunut, tehnyt kaikkensa vahingoittaakseen aikuista. Muut oppilaat ovat kuluneen lukuvuoden aikana olleet koulussa 40 TUNTIA ILMAN OPETTAJAA, sillä luokan ainoat aikuiset, opettaja ja ohjaaja, ovat olleet kiinnipitotilanteessa yhden oppilaan kanssa.”

2. ”Kuluneen lukuvuoden aikana luokkamme aikuiset ovat joutuneet fyysisen väkivallan (siis potkujen, lyöntien, puremisten, raapimisten ja tavaroilla heittämisten) uhreiksi yhteensä 492 kertaa. Näihin lukuihin ei olla muistettu ihan kaikkea merkata, koska tämä on niin jokapäiväistä.”

Nyt käsillä olevaan kriisiin ja katastrofaaliseen tilanteeseen on vastattava. Huomionarvoista on, että lisäresurssia on perusteltu paitsi turvallisuuden takaamisella, myös sijaiskustannusten hillitsemisellä ja ennen kaikkea niiden kaikkein kalliimpien lastensuojelullisten toimien mahdollisella välttämisellä. Lisäresurssia EI OLE esitetty siihen, että oppimiseensa tukea tarvitsevat oppilaat saisivat heille kuuluvan tuen. Tässä vallitsevassa tilanteessa kärsijöitä ovat aivan kaikki:

- ne oppilaat jotka ovat niin huonossa kunnossa, että heille ehdottomasti oikeampi osoite olisi jokin muu kuin koulu

- ne opettajat ja ohjaajat jotka joutuvat työskentelemään ammattitaitonsa rajoilla ja yli

- ja sitten ne muut oppilaat, jotka tarvitsisivat opetusta ja ohjausta mutta eivät sitä saa, koska aikuisten aika menee näihin TILANTEISIIN.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koulut, opetus

Ryhmäpuheenvuoro Henkilöstöraportista 2018

Keskiviikko 5.6.2019 klo 18:03 - Terhi

Pidin valtuuuston kokouksessa 3.6. seuraavan ryhmäpuheenvuoron liittyen henkilöstöraporttiin vuodelta 2018:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat

Henkilöstöraportin tehtävä on antaa tietoa henkilöstörakenteesta ja henkilöstön tilasta. Viime vuoden henkilöstöraportti on monilta osin ikävää luettavaa: sairauspoissaolot lisääntyivät merkittävästi, työhyvinvointikyselyn tulokset heikkenivät ja vakinaisen henkilökunnan lähtövaihtuvuus ylitti kriittisen rajan oikein reippaasti.

Ylivoimainen enemmistö kunnan henkilöstöstä työskentelee lasten ja nuorten parissa varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Ja kuten kaikki tiedämme ja muistamme, lasten psyykkinen oireilu on viime vuosina lisääntynyt hälyttävästi. Lähes päivälleen vuosi sitten sanoin tässä samassa paikassa näin: ”Moni kasvatuksen ja opetuksen ammattilainen kokee tänä päivänä, että oma ammattitaito ei enää riitä yhä vaativampiin tuen tarpeisiin. Ja kun ei pysty auttamaan, vaikka sydämestään haluaisi, syntyy riittämättömyyden tunne ja ikävässä tapauksessa jopa työuupumus.”

Henkilöstöraportista voimme nyt todeta, että vaikka ateria- ja puhdistuspalveluihin ja varhaiskasvatukseen on viime vuonna kohdistettu merkittäviä panostuksia, sairauspoissaolot jatkoivat kasvuaan. Eikö signaaleja ole havaittu riittävän ajoissa? Tuliko tuki kenties liian myöhään?

Perusopetuksen puolella ei vielä olla samassa jamassa kuin varhaiskasvatuksessa, mutta sielläkin erityisesti psyykkisistä syistä - eli jaksamisen loppumisesta - johtuvat sairauspoissaolot ovat lisääntyneet.

Meillä on kunnassa varhaisen tuen/varhaisen puuttumisen malli, jossa oleellisena osana on seurata sairauspoissaoloja. Järjestelmäpuutteista johtuen näitä sairauspoissaolohälytyksiä ei viime vuonna saatu, joten lähiesimiehetkään eivät välttämättä olleet tilanteista aivan ajan tasalla.

Työntekijöillä on mahdollisuus raportoida työsuojelun ja esimiesten tiedoksi turvallisuuspuutteita, läheltä piti -tilanteita ja väkivallan uhkaa. Viime vuodelta näistä ilmoituksista yli 85% tuli opetuksen henkilöstöltä. Sellaista nappia ei sovelluksessa valitettavasti ole, josta voisi raportoida todellisen väkivallan uhriksi joutumisen. Emme siis saa päätöksentekoa varten täysin todenmukaista tietoa. Lisäksi viime vuonna ensimmäisellä vuosipuoliskolla tehdyistä ilmoituksista iso osa meni jonnekin bittiavaruuteen ja siksi saattoi liian pitkään olla sellainen virheellinen tunne, että asiat ovat mallillaan.

Paljon Vihdissä tapahtuu hyviäkin asioita. Esim. kunnan TYHY-ryhmä järjestää säännöllisesti hyvinvointi- ja virkistystoimintaa, mm. konsertteja, liikuntakursseja ja teatteriesityksiä. Liian moni mittari huutaa kuitenkin punaisena ja siksi Perussuomalaisten valtuustoryhmä toivoo, että nämä raportin myötä tietoon tulleet asiat otetaan erittäin vakavasti. Merkitsemme Henkilöstöraportin vuodelta 2018 tiedoksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: henkilöstö, kunta

MEILLÄ ON PAINAJAINEN

Sunnuntai 13.1.2019 klo 16:07 - Terhi

Vuodenvaihteen molemmin puolin olemme täällä Suomessa saaneet lukea uutisia järkyttävistä seksuaalirikoksista, joissa epäillyt tekijät ovat ulkomaalaistaustaisia miehiä ja uhrit suomalaisia lapsia. Epäillyistä useamman tiedetään olevan turvapaikanhakija- tai pakolaisstatuksella – olipa joku jo saanut Suomen kansalaisuudenkin. Epäillyt eivät toki ole ruotsalaisia eivätkä saksalaisia, vaan he ovat kotoisin Afrikasta ja Lähi-Idästä, joista suurin turvapaikanhakijamassa Suomeenkin on suunnannut.

Mikään yhteiskunta ei liene rikokseton ja meilläkin on rikollisia omasta takaa aivan riittävästi. Poliisin resurssit sen sijaan ovat riittämättömät. Siitäkin syystä pidän käsittämättömänä, että Suomeen päästettiin turvapaikkaa hakemaan kymmeniätuhansia lähinnä Afrikasta ja Lähi-Idästä kotoisin olevia nuoria miehiä, jotka jaksoivat hengen hädässä(?) matkustaa läpi koko turvallisen Euroopan. Kun seurasi joukkoraiskaus-, puukotus- ja taharrus gamea -uutisointia Euroopasta, pystyi päättelemään, että samat ongelmat tulevat tännekin. Tulevat vaikka kuinka hokisimme, että ”meidän pitää onnistua kotouttamisessa ja meidän pitää sitä ja meidän pitää tätä”. Laaja tilastokeskuksen ja poliisin tietoihin pohjaava selvitys ulkomaalaisten seksuaalirikollisuudesta (julkaistiin mm. Iltasanomissa 15.12.2018) kertoo, että esim. irakilaisten ja afganistanilaisten osuus seksuaalirikollisuudessa on moninkertainen suomalaiseen verrattuna. Minun on hyvin vaikea uskoa, että millään kotouttamistoimilla nuo tilastot paranisivat.

Syksyllä 2015 saimme tänne Vihtiinkin osuutemme ”siirtolaiskriisistä” vastaanottokeskusten myötä. Olin jo aktiivisesti yrittänyt unohtaa nuo ahdistavat kuukaudet vastaanottokeskuksen välittömässä läheisyydessä, mutta nyt Oulun tapahtumien myötä muistui mieleeni, kuinka omaakin alakouluikäistä tytärtäni miesjoukot mm. pysäyttelivät ja halusivat valokuvata. Sain tuohon aikaan kuntalaisilta paljon viestejä erilaisista ikävistä kohtaamisista turvapaikanhakijoiden kanssa. Toivon sydämestäni, ettei mitään pahempaa kenellekään tehty.

Tätä kirjoittaessani pomppasi sosiaalisen median uutisvirtaan tuore uutinen Helsingin Roihuvuoresta: kolme ulkomaalaistaustaista miestä otettu kiinni epäiltyinä törkeistä lapseen kohdistuvista seksuaalirikoksista. Oulun ensimmäisten tapausten tultua ilmi vuoden 2018 lopulla, KRP:n rikosylikomisario Sari Sarani kertoi kyseessä olevan vasta jäävuoren huippu. Nyt koko karmeus ilmeisesti alkaa vähitellen valjeta.

Kahden tyttären äitinä koen suurta tuskaa yhteiskuntamme tämänhetkisestä turvattomuuden tilasta nimenomaan tyttöjen ja naisten osalta. Kun teini-ikäinen tyttäreni haluaa lähteä kaverinsa kanssa Helsingin keskustaan ostoksille, mielessäni käy jo sekin vaihtoehto, että en päästä. Parhaani mukaan olen poliittisilla valinnoillani ja äänestyspäätöksilläni yrittänyt heidän tulevaisuuttaan turvata, mutta liian moni muu on valinnut ja päättänyt toisin. Suomen poliittisen johdon tehtävä on suojella omaa kansaansa ja meidän vanhempien tehtävä on suojella omia lapsiamme. Suomi on länsimainen demokratia, jossa yhteiskunnan tilaan vaikutetaan vaaleissa äänestämällä. On syytä kuitenkin ymmärtää, että äänestämällä samoin kuin ennen, saadaan samanlaista kuin tähänkin asti. Vain tekemällä toisin voi saada toisenlaisen lopputuloksen. Nyt keväällä on mahdollisuus vaikuttaa sekä eduskuntavaaleissa että Euroopan parlamentin vaaleissa. Ylempänä mainitsemieni järkyttävien uutisten pakottamina lähes kaikki poliittiset tahot lupaavat ”maahanmuuttokriittisesti” maat ja kuut, jotta äänestäjät eivät kaikkoaisi. Älä kuitenkaan sorru halpaan kopioon!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, seksuaalirikokset, turvapaikanhakijat

Ryhmäpuheenvuoro joukkoliikenteen järjestämistapaselvityksestä

Tiistai 11.12.2018 klo 19:05 - Terhi

Eilisessä valtuuston kokouksessa pidin seuraavan ryhmäpuheenvuoron koskien joukkoliikenteen järjestämistapaselvitystä:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja yleisö

Viime vuoden syyskuussa Vihdissä päätettiin, että järjestetään selvitys joukkoliikenteestä ja viime talven aikana tuo selvitys tehtiin. Se tehtiin vahvassa vuorovaikutuksessa kuntalaisten kanssa. Prosessin tuloksena nousi merkittävänä kehityskohteena esiin tarve päästä kuntamme monista kylistä Nummelaan ja taajamistamme Helsinkiin. Tuli esiin tarve päästä opiskelemaan ja työskentelemään myös Lohjalle ja Karkkilaan.

Tämän vuoden syyskuussa päätimme täällä valtuustossa joukkoliikenteen palvelulupauksesta, jossa nämä aiemmin mainitut toiveet pyritään vahvasti huomioimaan.

Saamamme selvityksen mukaan HSL-toteutuksena joukkoliikenteen hintalapussa lukisi 2,6 miljoonaa. Lueskelin vielä eilen HSL:n toimintaperiaatteita ja sen voimassaolevassa suunnitteluohjeessa (joka on voimassa vuoteen 2021 saakka) todetaan näin: ”Muutokset suunnitteluohjeessa: HSL-alueella tavoitellaan mahdollisimman selkeää ja houkuttelevaa joukkoliikennelinjastoa, jossa tarjontaa pyritään keskittämään tiheän palvelun joukkoliikennekäytäviin. Edellisessä suunnitteluohjeessa tähdättiin mahdollisimman kattavaan linjastoon.” HSL ei edellä mainitun pohjalta vaikuta ratkaisulta, joka vastaisi kuntalaistemme tarpeisiin.

Nykyisellä markkinaehtoisella mallilla hintalappu olisi 1,3 miljoonaa. Siis puolet HSL-hinnasta.

Perussuomalainen valtuustoryhmä ei vastusta HSL:ää, ei meillä sellaiselle mitään tarvetta ole. Mutta koska Vihdille on muista syistä jo muutenkin lankeamassa miljoonalasku Karviaisen puolelta, niin monipuolisen tarkastelun tuloksena kannatamme kunnanhallituksen esitystä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: joukkoliikenne

Puheenvuoroni Talousarviosta 12.11.2018

Tiistai 13.11.2018 - Terhi

Eilisessä (12.11.) valtuuston kokouksessa käytin seuraavan henkilökohtaisen puheenvuoron talousarvioon liittyen:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat ja yleisö

Tämän talousarvion käsittelyn osalta suurin vääntö käydään luonnollisesti lasten ja nuorten asioihin liittyen, koska ne nielevät paljon rahaa. Jos joku muistaa, niin paasasin kesäkuun valtuustossa siitä, että ”Mikäli kehitys kehittyy tähän suuntaan ja tällä vauhdilla, täytyy meidän kyllä vakavasti pohtia, miten rahoitamme perusopetuksen esim. 5 vuoden kuluttua. Lasten ja heidän parissaan työskentelevien vointi ja tulevaisuus tulee olla lähitulevaisuutemme tärkeimpiä pohdittavia aiheita.”

Useana viime vuotena meille on näin talousarvion käsittelyn yhteydessä kerrottu, että alle kouluikäisten psyykkiset ongelmat ovat lisääntyneet. Nyt varhaiskasvatuksen henkilöstön jaksamiseen liittyvät sairauspoissaolot ovat viime ja tänä vuonna lisääntyneet merkittävästi. Syy löytynee edellisestä lauseesta. On hienoa, että talousarviossa on nyt panostettu varhaiskasvatukseen monenlaisilla lisäresursseilla. Ihan perusmatematiikalla kuitenkin ymmärtää, että ongelmat ovat jo siirtyneet koulun puolelle. Viimeiset 3 vuotta kouluissa juuri ekaluokkalaiset ovat olleet hyvin haastavia ja ensi syksy näyttää vielä pahemmalta. Soittelin viime viikolla muutamiin kouluihin ja kyselin, millaisia ongelmia niissä kohdataan. Seuraavassa sitaatteja vastauksista: ”käsipareja ei ole riittävästi”, ”ei ole riittävästi ohjaajia”, ”kaikki ohjaajaresurssi menee erilaisten käytösongelmien hillitsemiseen, muut jäävät oman onnensa nojaan”, ”kun opettajan voimat ehtyvät, ohjaaja on todella tarpeellinen kollegiaalinen tuki”, ”ip-toiminnasta on jouduttu soittamaan lapsen kotiin ja kertomaan, ettei lapsen kanssa pärjätä”, ”on paljon kiinnipitoja koska oppilaat vahingoittavat itseään ja/tai muita”. ”esimiehenä alkaa tuntua toivottomalta, kun ei pysty auttamaan” Sitaatit päättyvät tähän. Kuulostaako laadukkaalta ja turvalliselta opetukselta? Kuulostaako siltä, että ”hyvinvoiva henkilöstö on arvomme”(<-strategiasta)?

Tässä talousarviossa kerrotaan, että ”viimeisten vuosien aikana merkittävä määrä vakinaisessa työsuhteessa työskennelleitä kouluohjaajia on siirtynyt toisiin tehtäviin.” Kouluista on siis merkittävä määrä ammattitaitoa ja kokemusta siirtynyt muualle. Kaiken kaikkiaan kouluohjaajaresurssin määrittely on erikoinen kuvio. Viime keväänä kun tätä rehtoreilta kyselin, he vastasivat, että ohjaajatarvetta ei kysellä eikä annettua ohjaajaresurssia perustella. Tästä seuraa se, että kun käytössä on vakituisessa työsuhteessa olevien ohjaajien tunnit, voidaan keväällä kaikille taata vain se minimi 20 tuntia viikossa töitä. Ja sitten kevään ja kesän aikana odotellaan kädet kyynärpäitä myöten ristissä, että saataisiin erilaisten hankerahoitusten avulla palkattua lisää käsipareja tai jaettua lisää tunteja vakituisille. Tästä syystä kevään ja kesän aikana moni tekee ratkaisun hakeutua muualle.

Me keskustelemme täällä tänään 100 opetustunnin lisäämisestä tai lisäämättä jättämisestä. Kustannusvaikutus ensi vuodelle olisi n. 100.000 euroa. Tämä 100 tuntia määrärahoineen tarvitaan ehdottomasti – eikä se luultavasti edes riitä.

Tähän synkähkön puheen lopuksi haluan lausua muutamat kiitokset: Ensinnäkin kiitos sivistysjohtaja Ojajärvelle siitä, että hän on antanut lisäresursseja, kun syksyn mittaan on kouluihin tullut erityistä tukea tarvitsevia oppilaita lisää. Kiitos myös kaikille niille valtuutetuille, jotka ovat menneet vierailemaan kouluihin ja seuranneet arkea siellä. Ja vielä kiitos kunnanjohtaja Miettiselle hyvästä yhteistyöstä ja onnea uusiin tuuliin.

2 kommenttia . Avainsanat: koulut, lapset, nuoret

Ryhmäpuheenvuoro perusopetuksen lisäresurssoinnista

Maanantai 4.6.2018 klo 21:17 - Terhi

Tänään 4.6. pidin kunnanvaltuustossa seuraavan ryhmäpuheenvuoron:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut paikallaolijat

Totean jo tähän alkuun, että ryhmämme on valmis hyväksymään nämä esitetyt talousarviomuutokset.

Haluan kuitenkin tarkemmin pureutua tähän perusopetuksen lisäresurssiasiaan. Lisäyksenä esitetään 5 opettajatehtävää, 3 kouluohjaajatehtävää ja lisää opetustunteja kyläkouluille. Lautakunnan pöytäkirjan liitteestä kun tarkemmin katsoin, minne ja millaista resurssia esitys tarkoittaa, löysin sieltä kyllä eri määrän opettajatehtäviä ja syksyn rahatarpeen osaltakin sain kohta kohdalta laskettuna eri euromäärän, mutta tässä kokouksen alla sain vahvistuksen, että tämä esitetty 173 000 euroa on katsottu riittäväksi, joten sillä mennään.

Kun perjantaina työviikon jälkeen istuin kotisohvalle miettimään, mistä tämän kannanottoni aloittaisin, päädyin lopulta siihen, että aloitan n. 10 vuoden takaa. Tulin nimittäin itse syksyllä 2008 Vihdin kunnan palvelukseen Kuoppanummen koulukeskukseen ja työskentelen siellä edelleen. Tulin koulumaailmaan alanvaihtajana ja muistan hämmästelleeni sitä, kuinka paljon kouluissamme oli erityisopetuksen pienluokkia. Kymmenessä vuodessa on ehtinyt nähdä ja kokea monenlaista ja myös verkostoitua alan ammattilaisten kanssa niin täällä Vihdissä kuin muuallakin. Uskallan sanoa, että puhun aika monen suulla todetessani, että työ on vuosi vuodelta - ja etenkin viimeisen 5 vuoden aikana - muuttunut raskaammaksi niin psyykkisesti kuin fyysisestikin. Viime kauden valtuutetut varmasti muistavat, että jo muutama vuosi sitten meille kerrottiin, että alle kouluikäisten psyykkinen oireilu on lisääntynyt ja apua tarvitaan Karviaiselta psykiatrisen sairaanhoitajan muodossa. Tämä sama oireilu jatkuu toki koulussakin ja moni kasvatuksen ja opetuksen ammattilainen kokee tänä päivänä, että oma ammattitaito ei enää riitä yhä vaativampiin tuen tarpeisiin. Ja kun ei pysty auttamaan, vaikka sydämestään haluaisi, syntyy riittämättömyyden tunne ja ikävässä tapauksessa jopa työuupumus.

Sain sivistyskeskuksesta prosenttilukuja tehostetun ja erityisen tuen oppilasosuuksista vuosilta 2011-2017. Vuodesta 2011 alkaen tuli mahdolliseksi saada yleisen ja erityisen tuen väliin sijoittuvaa tehostettua tukea. Oletus varmaan oli, että erityisen tuen osuus pienenisi, kun osalle oppilaista riittäisi, että he saavat tehostettua tukea. Nämä prosenttiosuudet ovat Vihdissä suomenkielisessä perusopetuksessa kehittyneet seuraavasti:

vuonna 2011 erityisessä tuessa oli 12,1% oppilaista, viime vuonna siinä oli 13,1%

vuonna 2011 tehostetussa tuessa oli 6,8% oppilaista, viime vuonna siinä oli 14,2%

Ja vielä sellainen detalji tähän, että kun erityisen tuen oppilaista vieraskielisiä vuonna 2011 oli vain 1,9%, niin viime vuonna heidän osuutensa olikin jo 8,3%.

Erityisopetuksen pienluokatkin ovat vuosien saatossa pienentyneet. Osalle oppilaista 10 hengen ryhmäkin on liian suuri. Pienin tietämäni luokka tänä lukuvuonna oli 2 oppilaan ryhmä.

Mikäli kehitys kehittyy tähän suuntaan ja tällä vauhdilla, täytyy meidän kyllä vakavasti pohtia, miten rahoitamme perusopetuksen esim. 5 vuoden kuluttua. Lasten ja heidän parissaan työskentelevien vointi ja tulevaisuus tulee olla lähitulevaisuutemme tärkeimpiä pohdittavia aiheita.

Valtuustoryhmämme iloitsee näistä resurssilisäysesityksistä ja toivoo, että ne tänään hyväksytään, jotta rekrytointi voi alkaa heti huomenna.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koulut, lapset, nuoret

Ryhmäpuheenvuoro Vihdin kunnan strategiasta vuosille 2018-2021

Maanantai 26.2.2018 klo 20:20 - Terhi

Pidin tänään valtuustossa seuraavanlaisen ryhmäpuheenvuoron:

Hyvä iskulause poikkeaa massasta ja herättää ajatuksia ja keskustelua. ”Asu siellä missä elät” -iskulause sai julki tultuaan monet ihmettelemään, että menivätkö nyt verbit vahingossa väärin päin. Moni vihtiläinen käy pääkaupunkiseudulla töissä ja viettää toki ison osan viikostaan siellä, ja ehkä siksi jotkut miettivät, kehotammeko nyt ihmisiä muuttamaan sinne. Vaikka työ parhaimmillaan on hyvinkin mukavaa ja antoisaa, koen silti että eläminen on sitä, mitä voi tehdä vapaa-ajalla - sitä aikaa jonka vietämme perheidemme, ystäviemme tai harrastustemme parissa.

Nokkela iskulauseemme siis kehottaa vihtiläisiä pysymään täällä ja houkuttelee uutta kotia etsiviä muuttamaan tänne.

Strategian valmistelussa hyödynnetyt muuttajatutkimus ja asukaskysely kertovat, että Vihdissä arvostetaan luonnonläheisyyttä, monipuolista luontoa, asumisen helppoutta ja asumismukavuutta. Nämä meillä siis jo on ja näitä tulee vaalia ja markkinoida. Meillä kunnan päätaajamassakin luonto on niin lähellä, että ei tarvitse hypätä autoon päästäkseen metsään. Luin viime viikolla uutisen, joka kertoi sellaisen ”hätkähdyttävän” tutkimustuloksen, että suurimpien kaupunkien lapset ovat kömpelömpiä kuin maakunnissa kasvaneet. En tiedä mitä hätkähdyttävää on sen ymmärtämisessä, että lapsi joka takapihallaan voi kiivetä puuhun, on luultavasti ketterämpi kuin lapsi joka kävelee asfaltoituja katuja. On siis tulevien sukupolvien kansanterveydenkin kannalta hyvä asua ja elää Vihdissä.

Kehittämiskohteena meillä on julkinen liikenne ja sen tiimoilta strategiaan on kirjattu että mahdollistamme sujuvampaa liikkumista paikasta toiseen. Julkinen liikenne ei kuitenkaan voi olla vain sitä, että Nummelasta pääsee Helsinkiin ja takaisin, vaan myös kyliltä on päästävä oman kuntamme ammattikouluun ja lukioon sekä harrastusten ja palveluiden pariin.

Strategiasta johdettu perusajatus, että kunta on mahdollistaja sille toiminnalle, jota kuntalaiset itse tekevät, on ehdottomasti oikeansuuntainen. Meillähän on jo nyt valtavasti aktiivisuutta, vapaaehtoistyötä ja talkootyötä ja jos ei näitä olisi, kaatuisi kunnan hoidettavaksi enemmän. Aktiivisia toimijoita tulee kannustaa ja heidän toimintaansa tukea ja helpottaa.

Hyvä esimerkki toimintakulttuurin muuttamisen tarpeellisuudesta koettiin ihan hiljattain, kun autourheilutapahtumat yritettiin kieltää pyrkimällä muuttamaan vedenottamoiden suoja-aluepäätöksiä. Onneksi asiassa päädyttiin lopulta hyvään ratkaisuun.

Hyvä esimerkki puolestaan siitä, kuinka hienostikin asioita voidaan edistää, on päätös järjestää ratsastusreitistöjen suunnittelu- ja kehittämistilaisuus. Vihtihän on todellinen hevospitäjä ja meidän hevosalan yrittäjillemme asiallinen ratsastusreitistö on oiva kilpailuvaltti.

Näillä ajatuksilla ja evästyksillä Perussuomalaisten valtuustoryhmä on valmis hyväksymään strategian esitetynlaisena.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: strategia

Valtuustoaloite Etsivästä eläkeläistyöstä

Maanantai 13.11.2017 klo 21:40 - Terhi

Tänään valtuuston kokouksessa ryhmämme teki seuraavan valtuustoaloitteen:

Me allekirjoittaneet kunnanvaltuutetut esitämme, että Vihdin kunta selvittää Etsivän eläkeläistyön aloittamisen mahdollisuutta.

Etsivä eläkeläistyö toimisi samaan tapaan kuin etsivä nuorisotyökin. Se nimensä mukaisesti etsisi – tai sille voisi ilmiantaa - kaikenikäisiä eläkeläisiä, jotta he eivät syrjäytyisi yhteiskunnasta. Se etsisi ratkaisuja arjen pulmiin ja auttaisi löytämään tarvittavat palvelut, vertaisryhmät ja muut vastaavat.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtuusto, aloite, eläkeläiset

Ryhmäpuheenvuoro veroprosenttiasioista 13.11.2017

Maanantai 13.11.2017 klo 21:36 - Terhi

Tänään 13.11. pidin valtuuston kokouksessa seuraavan ryhmäpuheenvuoron koskien tulovero- ja kiinteistöveroprosentteja vuodelle 2018:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut kuulijat

Perussuomalaisten valtuustoryhmä kannattaa molempien veroasiakohtien hyväksymistä kunnanhallituksen esittämässä muodossa.

Tuloveroprosenttimme 20,5 on toki pääkaupunkiseutuun verraten korkea, mutta kuten kunnanjohtajamme infotilaisuudessa muistutti, olemme saranakohdassa kun verrataan pääkaupunkiseudun ympäryskuntiin, joissa siis on useita kireämpiäkin verottajia. Kannattaa toki muistaa, että suurin osa kuntalaisista ei maksa lähellekään tuota 20,5 prosenttia, vaan vähennysten jälkeen efektiivinen veroaste on 15:den luokkaa.

Asumisen kustannukset tässä maassa ovat korkeat ja siksi on erittäin mukavaa, että voimme niitä vihtiläisten osalta hieman helpottaa. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin lasku lisää ostovoimaa ja tuo helpotusta kaikille asujille, mutta aivan erityisen ilahtuneita olemme siitä, että maksutaakka helpottuu niillä rintamamiestalojen vanhuksilla, joilta olemme tässä vuosien varrella saaneet paljon surullista palautetta siitä, että korkea kiinteistövero ajaa heidät rakkaista kodeistaan.

Veroprosentin lasku ei liene niitä yleisimpiä uutisia ja tällä päätöksellä voimme nyt luoda myönteistä Vihti-kuvaa. Tässä meitä toivottavasti paikallismedia ansiokkaasti auttaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: verot, valtuusto

POLIITTINEN KOTI JA MITÄ SILLE TAPAHTUI

Sunnuntai 22.10.2017 klo 16:36 - Terhi

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Perussuomalaiset sai kelpo tuloksen ja lähti mukaan maan hallitukseen. Pahaksi onneksi melko pian suomalaisten arkitodellisuuteen pukkasi Kreikan tukipakettia ja turvapaikanhakijatulvaa. Moni puoluettamme äänestänyt oli aivan ymmärrettävästi hiilenä ja vaati selityksiä ja toimintaa. Vaadin niitä silloisilta ministereiltämme itsekin.

Kuukaudesta toiseen pystytimme kuitenkin tuttuun tapaan toriteltan milloin mihinkin ja otimme kuraa niskaamme ja yritimme selitellä hallitustaipaleen tapahtumia parhain päin. Välillä otti päähän enemmän, välillä vähemmän, mutta aina seisoimme omiemme tukena. Lähettelin kannustusviestejä Timo Soinille useaan otteeseen.

Aikojen saatossa kritiikki toki laantui ja pääsimme aloittamaan kuntavaaleihin valmistautumisen. Samalla käynnistyi puolueen puheenjohtajakisan spekulointi. Syksyllä 2016 – siis kauan ennen kuin   Soini ilmoitti jatkoaikeistaan – oma puheenjohtajasuosikkini oli selvillä. Lähetin Jussi Halla-aholle viestin, jossa kerroin toivovani, että hän lähtee puheenjohtajakisaan. (Ja silti edelleen tsemppasin niin Soinia kuin muitakin omia toimijoitamme.)

Alkuvuosi 2017 meni kuntavaalityössä ja samalla toki mietitytti, mikä on puolueemme tulevaisuus. Valtakunnalliset gallupit näyttivät alamäkeä, mutta meillä paikallisesti tunnelma oli oikein hyvä. Teimme hartiavoimin töitä ja saimme erinomaisia ehdokkaita kuntavaaleihin. Facebookissa huomasin, että jotkut tuntemani perussuomalaiset olivat liittyneet Halla-ahon tueksi perustettuun ryhmään. Minulle ko. ryhmä näyttäytyi ihan samanlaisena kuin mikä tahansa henkilövaalia varten perustettu ryhmä. En itse siihen liittynyt, sillä halusin pitää oman pj-suosikkini omana tietonani. Minua ei myöskään kukaan yrittänyt kyseiseen ryhmään ylipuhua.

Kevään korvalla Soini sitten kertoi, ettei tavoittele jatkokautta ja hyvin pian oli selvää, että pj-kisa käydään Halla-ahon ja Sampo Terhon välillä. Yllättynyt ja harmissani olin siitä, että mm. puhemies Lohela ja ministerit Lindström ja Niinistö julkisesti asettuivat Terhon tueksi. Olin aina pitänyt puoluettamme sellaisena, että täällä jokainen äänioikeutettu itse päättää - ilman ohjailua. Viimeistään tuossa vaiheessa olisin itse ryhtynyt Halla-ahon kannattajaksi, sillä en pitänyt siitä, että näkyvät toimijat julkisesti valitsivat puolensa.

Kuntavaalit käytiin ja tulos oli puolueelle tappio. Täällä paikallistasolla pärjäsimme valtakunnalliseen tulokseen nähden oikein hyvin ja säilytimme kaikki 5 valtuustopaikkaamme. Vaalien jälkeen oli aika siirtää katse Jyväskylän puoluekokoukseen. Halla-ahon ja Terhon välistä kamppailua leimasi usein toistetut vakuuttelut siitä, että Terho johtaisi joukkoja edestä ja olisi kentän käytettävissä, kun taas Halla-aho yrittäisi johtaa Brysselistä käsin. Oma kokemukseni näistä kahdesta herrasta on sellainen, että kaikkien näiden vuosien aikana en saanut Terholta yhteenkään yhteydenottooni vastausta, joten tämä ”kentän käytettävissä” -argumentti upposi minuun erittäin huonosti. Halla-aholle olin kirjoitellut aika ajoin ja hän paitsi vastaili, niin myös vieraili teltallamme pariinkin otteeseen. Viikkoa(!) ennen puoluekokousta Terho alkoi sitten kovasti tavoitella myös minua. Sain puhelua, tekstiviestiä ja sähköpostia, mutta koska ohjelmassani oli valtuuston kokousta ja hääpäivää ynnä muuta tärkeää, niin en oikein ollut tavoitettavissa. Ärsytti toden teolla tuollainen, että viime metreillä alkoivat sitten minunkin ajatukseni kiinnostaa.

Puoluekokous itsessään oli jännittävä kokemus. Olin lupautunut ja valmistautunut pitämään lauantaina kannatuspuheenvuoron Halla-aholle, mutta siitä olin ennakkoon kertonut vain muutamalle tutulle. Perinteisesti jo perjantai-iltana tunnelma on ollut erinomainen ja tuttujen tapaaminen pitkästä aikaa on tuntunut hurjan mukavalta. Tällä kertaa tunnelma oli kuitenkin aivan erilainen. En sanoisi, että se oli kireä, mutta selvästi yksi jos toinenkin yritti arvailla, mitä kaverin mielessä liikkuu. Lauantaina sitten annoin ääneni puheenjohtajavaalissa Halla-aholle, 1. varapuheenjohtajan vaalissa Jussi Niinistölle ja 2. varapuheenjohtajan vaalissa Arja Juvoselle. Halla-aho valittiin, Niinistöä ja Juvosta ei, mutta sellaista demokratia on. Aina ei kaikki asiat mene kuten itse toivoisi, mutta eteenpäin mennään ja yhdessä tehdään. Ainakin luulin niin.

Pian puoluekokouksen jälkeen alkoikin sitten tapahtua kummia. Käytiin jotkut neuvottelut, kuultiin paljon puhetta arvopohjista ja lopulta koko ministeriryhmämme sekä moni kansanedustaja ilmoitti eroavansa eduskuntaryhmästä. Uskoiko joku, että Timo Soini eroaisi Perussuomalaisten ek-ryhmästä??

Sitten niitä kummia vasta alkoikin tapahtua. Loikkarit kertoivat tv:ssä, että puoluekokouksessa tehtiin epämääräisiä (natsi)tervehdyksiä ja kaulankatkaisuliikkeitä, puolue kuulemma kaapattiin, vallanvaihto juntattiin ja masinoitiin. Erityisen isossa roolissa olivat kuulemma nämä sosiaalisen median suljetut ryhmät…

Tähän päivään asti on kuultu näitä selityksiä, että ”poliittinen koti paloi kesäkuussa”, ”puolue on muuttunut yhden asian liikkeeksi” ja ”puolue on nykyään ihmisvastainen”. Puolueen ohjelmat eivät kuitenkaan ole muuttuneet. Kuntien valtuustoissa ja muissa luottamustehtävissä toimivat ne samat perussuomalaiset päättäjät kuin ennenkin ja päätettävänä on jatkuvasti kaikkea muuta kuin yhtä asiaa. Perussuomalainen kenttäväki kokoaa viikosta toiseen toritelttoja eri puolille Suomea ja tekee sitä samaa työtä kuin ennen puoluekokoustakin. Erotuksena puoluekokousta edeltävään aikaan on se, että Jussi Halla-aho johtaa nyt puoluettamme erinomaisella otteella. Hän tapaa ja kuuntelee jäsenistöä ja jakaa vastuuta. Hän on läsnä myös siellä, missä suurin osa meistä: sosiaalisessa mediassa. Voin iloisena todeta, että minun poliittinen kotini on vahvistunut. Siitä kiitos perussuomalaisille ympäri maan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: puoluekokous, kuntavaalit, loikkarit

Kiitos!

Tiistai 11.4.2017 klo 18:57 - Terhi

Kiitosilmoitus_someen_2017.png

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit

Ajatuksiani maahanmuutosta

Tiistai 4.4.2017 klo 18:10 - Terhi

Aloitetaan sillä, että minä en vihaa ketään enkä mitään. Miellän itseni hyvin avuliaaksi ja toiset huomioon ottavaksi. En ole myöskään maahanmuutto- tai maahanmuuttajavastainen. Sen sijaan suhtaudun kyllä kriittisesti tietynlaiseen maahanmuuttoon.

Olen matkustanut pienestä pitäen – siitä kiitos vanhemmilleni. Aikuisiällä olen myös asunut ulkomailla ja onpa perheelläni ulkomailla loma-asuntokin. Jokaisessa työpaikassani minulla on ollut maahanmuuttajia työkavereina. Esikoisellamme on ulkomaalainen kummisetä. Olemme kotiimme palkanneet kolmea eri kansallisuutta olevia nuoria hoitamaan lapsiamme. En siis ole mikään pussin perällä kasvanut, erilaisuutta pelkäävä mörökölli, vaan otan ilolla vastaan lähiympäristööni maahanmuuttajat, jotka tulevat tänne töihin tai opiskelemaan, oppilasvaihtoon tai vaikka rakkauden perässä eivätkä edellytä, että olemassa oleva yhteiskuntamme muuntuu heidän tarpeisiinsa. Nyt päästäänkin siihen maahanmuuttoon, jota en lähiympäristööni halua. En halua tänne päästä varpaisiin hunnutettuja naisia, jotka joutuvat kylänraitilla kävelemään 10 metriä miesjoukon perässä. En halua tänne perheitä, joissa mies päättää saako vaimo mennä töihin tai ulos. En halua tänne miehiä, joilla on useita vaimoja - saati lapsivaimoja. En halua joukkoahdisteluja, en joukkoraiskauksia enkä terrorismia. En halua tänne ihmisiä kulttuureista, jotka ovat liian erilaisia omamme kanssa ja joista tulevien kotoutuminen ei ole missään länsimaassa kovin hyvin onnistunut.

Vuonna 2015 turvapaikanhakijavyöry ulottui Vihtiinkin. Vastustin alusta lähtien vastaanottokeskusten perustamista, sillä olin seurannut uutisointia aiheesta pitkään ja selvää oli, että iso osa tulijoista oli pelkkiä onnenonkijoita. Toisin ajattelevien mielestä Vihdin piti kuitenkin kantaa globaali vastuunsa siinä tilanteessa. Minä en käsitä, miten Vihti voisi millään lailla olla vastuussa siitä, mitä Lähi-Idässä tai Afrikassa tapahtuu. Maailmassa toki on paljon julmuutta, sotia ja luonnonkatastrofeja, ja on hirvittävää, että niissä menehtyy lapsia, naisia, vanhuksia, vammaisia. Voisin 24/7 itkeä silmät päästäni heidän kohtaloitaan miettien, mutta jos näin tekisin, menettäisin luultavasti järkeni ja toimintakykyni ja lakkaisin hyödyttämästä omaa yhteiskuntaamme. Minä koen globaalin vastuunkannon siten, että meidän täällä tulee tehdä kaikkemme, jotta oma yhteiskuntamme säilyy turvallisena emmekä omilla päätöksillämme ja toimillamme ole synnyttämässä maailmaan uusia levottomia alueita.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maahanmuutto

Vastine Rkp:n ehdokkaalle kielikokeiluasiaan

Tiistai 21.3.2017 klo 18:13 - Terhi

Seuraava kirjoitukseni julkaistiin Vihdin Uutisissa 18.3.:

Kielikokeilusta 

Rkp:n Heidi Virtanen kirjoitti Vihdin Uutisissa (4.-5.3.2017) otsikolla Kielikokeilu – millä hinnalla? ja kertoi, että hänen mielestään on erittäin ongelmallista, että lapsille ja heidän vanhemmilleen annetaan vastuu valita ja päättää asiasta, joka voi ulottua lapsen uravalintoihin asti. Hän piti kielikokeilua perussuomalaisten ehdottamassa muodossa myös erittäin isona uhkana Vihdin imagolle. 

Allekirjoittanut on aloittanut vieraiden kielten opiskelun peruskoulun 3. luokalla nimenomaan ruotsin kielellä. Pidin sekä kielestä että opettajasta ja ruotsin arvosanani oli aina kiitettävä. Peruskoulun aikana opiskelin siis ruotsia 7 vuoden ajan, sen jälkeen lukiossa 3 vuoden ajan ja vielä sen päälle kaupallisen ruotsin. Tänään lähes 45 vuoden iässä joudun toteamaan, että koskaan ikinä milloinkaan en ole ruotsin kieltä missään tarvinnut. Ja vaikka en ole katkeruuteen taipuvainen, niin myönnän, että olen monet kerrat harmitellut ruotsin opiskeluun käyttämääni aikaa ja miettinyt, kuinka usein olisin ruotsin sijaan tarvinnut esimerkiksi espanjan taitoja. Voisin kysyä, mikä on pakkoruotsin hinta minun kohdallani.

Perussuomalainen valtuustoryhmä linjasi valtuustoaloitteessa, että kielivalikoiman laajentaminen ilman velvoittavaa toisen kotimaisen kielen opiskelua olisi varmasti Vihdille vetovoimatekijä, kun yritämme houkutella uusia asukkaita kuntaamme. Ilokseni havaitsin, että Vihdin kunta on huomioinut, että maan hallituksen yksi kärkihanke on kielten opiskelun lisääminen ja monipuolistaminen. Kunta haki tähän hankerahoitusta mm. seuraavilla perusteilla: ”Vihdin kunnan uusi kieliohjelma edistää työllistymistä, on iso markkinavaltti ja luo hyvää mainetta mahdollisille uusille kuntalaisille”.  Kielikokeilu ei mielestäni missään tapauksessa olisi minkäänlainen uhka Vihdin imagolle, päinvastoin.

Koulutuksen tulosalueella valmistellaan parhaillaan kielistrategiaa, joka tulee kasvatus- ja koulutuslautakunnan hyväksyttäväksi vielä maaliskuun aikana. Helmikuun kokouksessa lautakunta päätti, että valtuustoaloitteessamme esitetty vaatimus alueellisen kielikokeilun valmistelusta yhdistetään kielistrategian valmisteluun. Tavoitteena on, että kielistrategiassa selvitetään alueellisen kielikokeilun aloittamisen edellytykset. Jään mielenkiinnolla odottamaan.

Terhi Mattila

kunnanvaltuutettu

 kuntavaaliehdokas

Perussuomalaiset

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtuusto, aloite, kielikokeilu

Kuntavaalisivuni

Lauantai 11.2.2017 klo 12:28 - Terhi

Olen ehdolla kuntavaaleissa. Puolueemme tarjoaa erinomaisen vaalityökalun ehdokkailleen. Minun vaalisivuni löytyy täältä: https://vaalit.perussuomalaiset.fi/ehdokas/terhi-mattila

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaalit, kuntavaalit

Valtuustoaloite monipalvelukeskuksista

Maanantai 12.12.2016 klo 21:47 - Terhi

Valtuuston kokouksessa 12.12.2016 tein seuraavan aloitteen:

VALTUUSTOALOITE MONIPALVELUKESKUSTEN PERUSTAMISESTA KYLÄKOULUJEN YHTEYTEEN

 

Viime valtuustokokouksessa, kun talousarviota käsiteltiin, useammassakin puheenvuorossa viitattiin siihen, että jatkossa meillä tulee olla rohkeutta puuttua palveluverkkoon. No, 25 vuodessa on Suomessa ”oltu rohkeita” ja perusopetuksen kouluista on lakkautettu puolet. Samaan aikaan perusopetuksen kustannukset ovat nousseet valtavasti (lähde: Itä-Suomen AVI, opetustoimen ylitarkastaja K. Lehtola). Jälkimmäinen ei toki ole suora seuraus ensimmäisestä, mutta vaikutuksensa koululakkautuksilla varmasti on.

Nyt olisi erinomainen tilaisuus tehdä rohkeita ratkaisuja. Tämä valtuustoaloitteeni koskee ihan uudenlaisia monipalvelukeskuksia. Esitän siis, että kunta rohkeasti lähtee yhdistämään erilaisia palveluja kyläkouluihin sen sijaan että vuosi toisensa jälkeen miettii niiden lakkauttamista. Nämä kyläkoulujen yhteyteen tuotavat palvelut voivat olla esim. varhaiskasvatusta, esiopetusta, iäkkäämmän väestön hyvinvointia edistäviä palveluja. Monipalvelukeskusta voi pyörittää kunta yksin tai yhteistyössä yksityisen sektorin toimijan kanssa. Mahdollisuuksia on vaikka kuinka paljon, mutta rohkeutta se totisesti vaatii ajatella sen perinteisen laatikon ulkopuolelle.

Monipalvelukeskusten ideaan tutustuin tänä syksynä kahdessa loistavassa seminaarissa, joissa asiaa avattiin. Perustamalla kylään monipalvelukeskus oli saatu aikaan tehostettua ja sujuvampaa toimintaa, mutta myös henkilöstösäästöjä, sillä koko palvelukeskuksen henkilökunta voi parhaimmillaan olla yhteistä ja yhden esimiehen alaisuudessa. Näin esimerkiksi lyhyissä sairauspoissaoloissa sijaisjärjestely voidaan hoitaa yksikön sisäisesti. Myös tarvikehankinnoissa on mahdollista säästää, kun ne hankitaan yhteisiksi. Vuosien mittaan jos jonain vuonna koululaisten määrä on pienempi, voi kouluohjaajan tehtävässä toimiva lähihoitaja tehdä enemmän hoivatyötä vaikkapa ikäihmisten parissa. Monipalvelukeskuksen toiminta siis joustaa tarpeiden mukana.

Lopuksi kerrottakoon vielä, että Etelä-Suomen aluehallintovirasto on viime vuonna arvioinut perusopetuksen alueellista saavutettavuutta ja kirjoittaa johtopäätöksenään ja toimenpide-ehdotuksenaan seuraava: ” Valtion keskushallinnon tulee omilla toimenpiteillään tukea kuntia löytämään sellaisia ratkaisumalleja, joilla perusopetuspalvelut voidaan turvata lähipalveluna myös haja-asutusalueilla. Tästä esimerkkeinä voisivat olla kuntien rajojen ylittävän yhteistyön tukeminen opetuspalvelujen järjestämisessä, uudenlaiset etä- ja lähiopetuksen yhdistelmät sekä varsinkin haja-asutusalueen koulujen kehittäminen yhä enemmän monipalvelukeskuksiksi tulevaisuuden muuttuvassa kunnassa.”

Tehdään siis rohkeita ratkaisuja Vihdissä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtuusto, kyläkoulut

Ryhmäpuheenvuoro Vihdin lausunnosta maakunta- ja sote-uudistuksiin

Tiistai 8.11.2016 klo 18:48 - Terhi

Eilisessä (7.11.) valtuuston kokouksessa pidin seuraavan ryhmäpuheenvuoron:

Ryhmämme mielestä on tärkeää, että Vihdistä lähtee maan hallitukselle kannustava viesti, että Vihti pitää sote-uudistuksen tavoitteita ja keskeisiä keinoja kannatettavina ja perusteltuina. Tavoitteenahan on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sote-palvelut koko maassa sekä hillitä kustannusten kasvua 3 miljardilla eurolla. Sen enempää uudistuksen detaljeihin menemättä tai tulevaa valinnanvapauden toteutusmallia tietämättä totean, että uudistus on nyt kyllä saatava maaliin asti – on sitä niin pitkään leivottu. Pelkästään tällä valtuustokaudella meiltä on pyydetty sote-uudistuksesta lausuntoa jo ainakin kaksi kertaa ennen tätä.

Sote- ja maakuntauudistuksen myötä kunnilta on lähdössä iso osa nykyisistä velvoitteista. Kasvatus ja koulutus ovat tulevaisuudessa kuntien suurimpia vastuita, mutta oppilas- ja opiskelijahuolto on siirtymässä maakuntiin. Siksi ehkä tärkein osa Vihdin lausuntoa on kohta, jossa mainitaan: ”Kouluterveydenhuolto ja psykologi- ja kuraattoripalvelut tukevat vahvasti kunnan tehtävää terveyden edistämisessä ja ennaltaehkäisevässä työssä, ja niiden kiinteä yhteys opetuksen järjestämiseen pitää turvata.”

Uudistuksissa on monia muitakin haasteen ja huolenkin paikkoja, kuten päätöksenteon osittainen siirtyminen kauemmaksi kuntalaisista, maakuntien palvelulaitokset ja tyhjilleen jäävien sote-kiinteistöjen kustannusvastuut. Vihdin lausunnossa on näistä ihan oikeutetusti annettu rakentavaa kritiikkiäkin.

Ryhmämme on valmis hyväksymään kunnanhallituksen esityksen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote

Pedagoginen kouluverkko ja terveiset pienkouluseminaarista

Lauantai 8.10.2016 klo 9:23 - Terhi

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tänä vuonna kyläkoulujen alasajolla on nimi Pedagoginen Kouluverkko. Onko tällaiseen päädytty, koska säästölaskelmia esittäessä joku aina esittää niihin vastalaskelmat? Vai johtuuko tämä siitä, että säästölaskelma ei ehkä aivan kaikkiin uppoa tilanteessa, jossa kunta päätti, että sillä on huonosta taloustilanteesta huolimatta varaa alkaa ottaa pakolaisia. Mene ja tiedä.

Nopeasti kuitenkin muuttui asetelma kahden vuoden takaisesta aivan päälaelleen, sillä silloin (Vihdin Uutiset nettiversio 3.10.2014) sivistysjohtaja Ojajärvi ihmetteli kuinka isojen koulujen oppilaiden vanhemmat eivät puutu siihen epätasa-arvoiseen tilanteeseen, jossa ruotsin tuntia varten opettaja on ajanut kyläkouluun jostain yläkoulusta vain viiden oppilaan tähden. Tuossa viitattiin siihen, että tänä syksynä (2016) ruotsin opiskelu aloitettiin jo 6.-luokalla ja annettiin siis ymmärtää, että alakoulun ruotsin opetukseen vaadittaisiin kieltenopettaja yläkoulusta. Tuollaista tilannetta ei ollut koskaan syntymässä, sillä luokanopettaja on kelpoinen opettamaan kaikkia alakoulun oppiaineita. Tämä on vahvistettu Opetushallituksesta.

No tänä vuonna huoli onkin sitten kyläkoulujen oppilaista mm. seuraavin perusteluin (Vihdin Uutiset nettiversio 14.9.2016):

- Opetussuunnitelman mukaisen opetuksen järjestämiseen tarvitaan riittävän suuri kouluyhteisö, jossa opetus järjestetään vuosiluokkatasoisena

- Opetussuunnitelman toteuttaminen ei ole mahdollista kahden opetusryhmän kouluissa, sillä oppilaat eivät tällöin ole opetuksen laadun suhteen yhdenvertaisessa asemassa kunnan alueella

- Erityisopettajan palveluiden on oltava käytettävissä jokaisena päivänä

- Lapsen etu on saada opiskella oman vuosiluokan tasoisessa opetuksessa koko oppitunnin ajan

- Lapsella on oikeus saada opetusta ja ohjausta useammalta aikuiselta

- Pätevät opettajat eivät hakeudu pieniin kouluihin, ja opettajalla voi olla jatkuva riittämättömyyden tunne

- Koulu on eri asia kuin koulumatka

 

Uusi OPS antaa mahdollisuuksia ja vapauksia hyvin monenlaiseen opettamiseen. Julkiseen keskusteluun ja perusteiksi kyläkoulujen alasajolle on nyt löydetty ainoastaan haittapuolia. Positiivisista puolista ei ole puhunut kukaan. 

Tällaisena nopean tiedonvälityksen aikana uutiset Vihdin pedagogisesta kouluverkosta levisivät nopeasti ja niitä ihmeteltiin ympäri Suomen. Vihtiläisten toivottiin osallistuvan lähestyvään valtakunnalliseen Pienkoulu-seminaariin, jossa käsiteltäisiin nimenomaan pienkoulujen ja uuden OPSin suhdetta. 

Osallistuin seminaarin ensimmäiseen päivään. Alla muistiinpanoni esiintyjäkohtaisesti: 

 Lauri Wilen, kasvatustieteen lis., tutkija, projektipäällikkö Pienkoulu OSAAVA -hanke

 Aiheena oli opettajien koulutustarpeet ja yhdysluokkaopetus

- opettajat saavat aivan liian vähän koulutusta yhdysluokkaopetukseen

- kun täydennyskoulutuksena on saatu opastusta yhdysluokkaopetukseen, opettajien osaaminen parani mm. luokkaorganisaation johtamisessa ja he käyttivät vähemmän aikaa ei-relevantteihin toimintoihin

- yhdysluokat ovat tärkeä osa maamme kouluissa myös tulevaisuudessa ja siksi sen aihealueen tutkimusta tulisi kehittää

- pienet koulut ja yhdysluokat ansaitsevat tulla huomioiduiksi suomalaisessa koulutuspolitiikassa

- onneksi uusiin OPS2016 perusteisiin on saatu luku yhdysluokkaopetuksesta

- yhdysluokissa on hyvät edellytykset vastuuntunnon ja yhteistoiminnan kehittymiselle

- heterogeeninen ryhmä antaa enemmän mahdollisuuksia sosiaaliseen kehitykseen kuin homogeeninen ryhmä

- yksilö oppii parhaiten yhteistyössä itseään kokeneemman, älyllistä tukea tarjoavan henkilön kanssa (eri-ikäisten yhdysluokka)

- yhdysluokkaopetuksessa on hyvät mahdollisuudet edistää opetuksen eheyttämistä ja käyttää monialaisia oppimiskokonaisuuksia (OPS2016)

- suositeltavaa hyödyntää erityisesti vertais- ja mallioppimisen mahdollisuuksia (OPS2016)

- lähiopetusta voidaan rikastaa etäyhteyksiä hyödyntämällä (OPS2016)

- ”Uusi OPS antaa paljon mahdollisuuksia yhdysluokkaopetukseen” (kommentoi 3.-6.-luokan opettaja)

- ”Meillä on vuosikausia tarjottu monialaisia oppimiskokemuksia mm. kylän historiaa ja kylällä harjoitettuja elinkeinoja opetukseen linkittämällä” (kommentoi kyläkoulun opettaja)

 

Arja-Sisko Holappa, kasvatustieteen tohtori, opetusneuvos, Opetushallitus 

Aiheena oli Opetussuunnitelma 2016 ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. 

- yhdysluokkia on 16% kaikista Suomen koululuokista

- vuosina 2010-2015 pelkästään Uudellamaalla lakkautettu 43 koulua

- kyläkoulujen vahvuus on lähiyhteisö, vaikka erilaiset vempaimet ehkä puuttuvatkin tai niitä on vähän

- OPS-perusteissa huomioidaan yhdysluokkaopetuksen tarve

- OPS-perusteissa määrätään, että yhdysluokkaopetusta voidaan käyttää oppilasmäärän pienuuden vuoksi tai pedagogisista syistä.

- OPS-perusteissa osoitetaan useita vaihtoehtoja pedagogisille ratkaisuille (etäopetus, vuosiluokkiin sitomaton opetus, monialaiset oppimiskokonaisuudet)

Tuomo Puumala, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja 

Ei varsinaista aihetta, yleistä keskustelua yhteiskunnan tilasta 

- nykypäivänä ihmisillä paljon juurettomuutta, turvattomuutta ja pelkoa

- vallalla Heti mulle kaikki nyt -ajattelu

- ei enää niin paljon yhteisöllisyyttä, naapuriapua, välittämistä

- yhteiskunnan ilmiöt tulevat myös kouluihin

- pienillä kouluilla pystytään erittäin hyvin vastaamaan yllä oleviin haasteisiin

- omilla juurilla on merkitystä -> joukkuehenki syntyy niistä

- pienissä kouluissa helppo ketterästi pilotoida esim. digitalisaatioon liittyviä hankkeita

- liian helposti ajatellaan, että resurssin pienentyessä ei voida enää tehdä asioita hyvin -> ei välttämättä pidä paikkaansa, vaatii vain enemmän luovuutta

- yhteiskuntaan tarvitaan hajautetumpi malli -> työstä tulee ajasta ja paikasta riippumatonta, pieni on kaunista

- on päästävä keskittämisvimman yli ja on säilytettävä lähipalvelut, jotta voidaan siirtyä hajautetumpaan yhteiskuntaan, jonka digitalisaatio mahdollistaa 

 

Mari Laurell, rehtori Kalkkisten koulusta Asikkalasta, kylähullu 

Aiheena hänen ideoimansa kyläpalvelukeskus/monipalvelukeskus ja yhdysluokkaopetus 

- Kalkkisten kyläpalvelukeskus sisältää varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen luokat 1.-6. Lapsia on hieman yli 40.

- kyläpalvelukeskuksella on yhteinen hallinto, yhteinen talous ja yhteinen henkilökunta: henkilöstöresurssien joustava käyttö yli entisten hallintorajojen, lyhytaikaisten sijaisuuksien hoito talon sisäisillä järjestelyillä <- säästöjä

- koulussa on käytössä vuosiluokkiin sitomaton opetus eli käytännössä kaikilla oppilailla on oma henkilökohtainen oppimissuunnitelma

- Mari opettaa 1.-3.-luokkaa ja koko luokka on muuten aina samaan aikaan paikalla paitsi 3.-luokkalaiset opiskelevat englantia omana ryhmänään

- pihalla ja retkillä isommat oppilaat huolehtivat pienemmistä aivan pyytämättä, se on keskuksen tavallista arkea

- opettajuus on oppimista lasten kanssa

- käytössä väripiiriksi nimetty oppituntimalli: kaksoistunti, jossa opiskellaan yhtä oppiainetta 6 eri värin piirinä, jossa jokaisella väripisteellä vietetään n. 12 minuuttia ja sen jälkeen siirrytään seuraavalle väripisteelle. Esimerkkinä äidinkielen tunnin pisteet: opettajan piste, ekapeli, kirjoitustehtävä, tarkistus ja korjaus -piste, kirjan tehtävät -piste ja jokin vaihteleva piste.

- oppimistulokset olleet todella hyviä

- lapset ”työllistyvät” koko 1,5 tuntia ja ovat motivoituneita eivätkä kyllästy, koska tietävät saavansa kohta vaihtaa toiselle pisteelle

- yhteistyö vanhempainyhdistyksen ja kyläyhdistyksen kanssa on kaiken ydin: saadaan aikaiseksi erilaisia työpajoja

- joka vuosi järjestetään leirikoulu (johon osallistuu eskari - 6.-luokka) 2-3 tunnin ajomatkan päähän ja yövytään jollain toisella kyläkoululla tutustuen ja verkostoituen

- ”Haluan lähteä ajamaan monipalvelukeskusten perustamista meillekin.” (kommentoi sivistystoimenjohtaja kunnasta, jossa 1 iso koulu ja 7 kyläkoulua)

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koulut, kyläkoulut, lapset

Valtuustoaloite alueellisesta kielikokeilusta

Tiistai 6.9.2016 klo 20:33 - Terhi

Eilisessä (5.9.) kunnanvaltuuston kokouksessa esitin seuraavanlaisen valtuustoryhmämme aloitteen:

VALTUUSTOALOITE ALUEELLISESTA KIELIKOKEILUSTA VIHDISSÄ

 

Maamme hallitusohjelmaan on yhtenä osaamisen ja koulutuksen alueen kärkihankkeena kirjattu seuraavaa:

”Lisätään ja monipuolistetaan kieltenopiskelua. Käynnistetään alueellinen kokeilu siitä, että aloitetaan vieraan kielen opiskelu jo ensimmäisellä luokalla ja mahdollistetaan alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta eduskunnan hyväksymän ponnen mukaisesti.” 

Tuon ponnen mukaan kielivalikoimaa voitaisiin laajentaa ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua. Kieltenopiskelun valinnanvapaus synnyttäisi kuntaamme enemmän kansainvälisten kielten osaajia ja toimisi varmasti myös vetovoimatekijänä uusien asukkaiden houkuttelemisessa kuntaamme.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Vihdin kunta

  1. alkaa välittömästi valmistella alueellista kielikokeilua, jossa kielivalikoimaa laajennetaan ilman velvoittavaa toisen kotimaisen kielen opiskelua,
  2. tekee kielikokeilun suunnittelua, lupahakemusta ja toimeenpanoa varten selvityksen oppilaiden vanhempien käsityksistä siitä, mitä vierasta kieltä heidän lapsensa opiskelisi siinä tapauksessa, että toisen kotimaisen kielen opiskelun velvoittavuudesta voitaisiin heidän kohdallaan luopua.
  3. selvittää lähikuntien kuten Karkkilan ja Lohjan kiinnostuksen ja mahdollisuudet osallistua seudulliseen kielikokeiluun ja käynnistää yhteistyön, mikäli nämä kunnat suhtautuvat myönteisesti.
  4. laatii kielikokeilua koskevan esityksen ja anoo OKM:ltä (Opetus- ja kulttuuriministeriö) lupaa kokeiluun, jossa esim. saksan, ranskan, espanjan tai muun valittavan kielen lukija voisi olla opiskelematta toista kotimaista kieltä, jos vanhemmat ja oppilas näin hyväksi katsovat.

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtuusto, valtuustoaloite, koulut

Vaikeita aikoja vai sittenkin jotain muuta

Lauantai 20.8.2016 klo 22:01 - Terhi

Sieltä täältä kuuluu, että meillä persuilla on nyt vaikeaa. Kansa on meidät hyljännyt ja omatkin luovuttavat. Näin kerrotaan.
Vihdissä oli tänään Wuosisatamarkkinat - tapahtuma joka kerää 10.000-20.000 kävijää vuosittain. Olin aktiivitiimin kanssa telttaa pystyttämässä varhain aamulla ja seisoin teltallamme 7,5 tuntia yhtä soittoa. Mukana oli perinteisten aktiivien lisäksi pari uutta jo nimettyä kuntavaaliehdokasta. Perussuomalainen-lehti, kynät, kärrypoletit ja karkit menivät erittäin hyvin kaupaksi. Ilmapalloja sai tehdä taukoamatta.
Väki oli juttutuulella. Yksikään(!) ihminen ei tullut valittamaan meidän toimistamme - ei kansanedustajien eikä ministerienkään. Olimme laatineet pienimuotoisen kuntalaiskyselyn ja muutama kävijä täytti sen. Pari naista halusi liittyä puolueeseen. Paikalla oli useamman tunnin(!) kansanedustajat Arja Juvonen ja Simon Elo. Heidän lisäkseen paikalla oli Uudenmaan persuja monesta eri kunnasta.
Minulla ei ole vaikeaa (mitä nyt jalkoja vähän särkee). Kansa ei ole meitä hyljännyt ja omatkin tulevat matkojen päästä tsemppaamaan. Tämä on se porukka, johon olen tullut olemaan niin myötä- kuin vastamäessä.

Kommentoi kirjoitusta.

Ehdolla kuntavaaleissa

Sunnuntai 14.8.2016 klo 8:07 - Terhi

Vihdin Perussuomalaiset ry:n hallitus on kokouksessaa 9.8.2016 nimennyt minut ehdokkaaksi kevään 2017 kuntavaaleihin.

Muut nimetyt ehdokkaamme ovat Juhani Höylä, Veli-Matti Laitinen, Anita Lehikoinen, Annina Mäkiö, Pasi Salonen, Kristian Wikström ja Jarno Örnberg.

Olemme mukana Vihdin Wuosisatamarkkinoilla la 20.8. Tervetuloa tapaamaan!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaalit

Vanhemmat kirjoitukset »