Koulukierroksella Vihdissä

Perjantai 8.3.2013 - Terhi

Osallistuin eilen Vihdin opettajien järjestämään koulukierrokseen. Tapasimme Nummelanharjun koulussa, jossa rehtori Erja Ilo oli oppaanamme. Ilo kertoi että on tyytyväinen uudisrakennukseen, mutta silti tilaa on liian vähän ja se on puutteellista. Liikuntatiloja ei ole, ei myöskään fysiikka-kemian eikä biologian tiloja. Tänä päivänä yhä useampi oppilas tarvitsee erilaisia tukitoimia koulunkäyntiinsä, mutta myöskään pienryhmille ei eriytystiloja Nummelanharjun koululta oikein löydy.

Nummelanharjulta matkamme jatkui Kirkkoniemen kouluun, jossa meitä oli vastassa rehtori Jarmo Annala ja apulaisrehtori Mikko Niittumäki. Menimme auditorioon kuuntelemaan Annalan selvitystä kirkonkylän hajautuneesta kouluarjesta, kun koulua käydään 3 eri yksikössä. Kustannuksia kuulemma tulee, kun joka yksikössä pitää tietenkin olla oma kopiokone, tarvikevarasto ym. Rehtori Annala kertoi, ettei auditoriota juurikaan käytetä koulun tilaisuuksiin, sillä osa henkilökunnasta saa siellä oireita. Tämän kuultuani ymmärsin, miksi minullakin maanantaisen valtuuston kokouksen jälkeen nenä vuosi vuorokauden. Kirkkoniemen koulusta on juuri hiljattain siirretty 2 luokkaa Pappilanpellon kouluun, koska osa henkilökunnasta ja oppilaista oirehti pahoin. Kolmaskin luokka siirretään aivan lähitulevaisuudessa. Pääsimme katsomaan näitä 2 tyhjennettyä luokkatilaa ja toisessa ehdin olla arviolta 2 minuuttia, kunnes sain niin pahan hengenahdistuskohtauksen että jouduin pikaisesti poistumaan. Myös ääneni lähes katosi. Pitkään haukoin henkeäni käytävällä.

Seuraavaksi starttasimme kohti matkamme viimeistä kohdetta Otalammen koulua ja päiväkotia.  Rehtori Annukka Leutonen kertoi, että suhteellisen uudet tilat ovat jo käyneet ahtaiksi ja koulun tiloja on jouduttu antamaan päiväkodin käyttöön. Myöskään Otalammella ei ole eriytystiloja, vaan pulpetteja on siirretty jopa siivouskomeroihin, jotta voitaisiin edes pari oppilasta kerrallaan eriyttää. Yksi erityisluokka opiskeli käytävän päätyyn rakennetussa pienessä tilassa, jossa liikkumatilaa ei liiemmälti ollut.

Kierros oli antoisa, mutta loppupäivä meni minulla henkeä haukkoen Kirkkoniemen kokemuksen jäljiltä. Olipahan varsinainen ihmiskoe.

Kuntarakennelakiluonnoksesta

Maanantai 4.3.2013 - Terhi

Pidin tänään valtuuston kokouksessa seuraavan puheen koskien lausuntopyyntöä kuntarakennelakiluonnoksesta:

Kuntarakennelakiluonnoksen lausuntopyynnössä todetaan että ”hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa  koko maan laajuisen kuntauudistuksen”. Asia ei siis ilmeisesti ole millään lailla ehdollinen, vaan tulee tapahtumaan tavalla tai toisella.

Tästä lakiluonnoksesta pyydetään lausuntoa sekä yleisellä tasolla että erikseen muutamista aihealueista, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteesta. Sote-uudistus kuitenkin elää aivan omaa elämäänsä eikä meille edes toimitettu tämän lausuntopyynnön liitteitä 3 ja 4, joista liite 4 olisi ollut ”Muistio sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen linjauksista. Melko haastavaa lausua sote-asioista mitään...

Kuntarakenneuudistuksen sinänsä hienona tavoitteena on aikaansaada elinvoimainen kuntarakenne ja vahvoja peruskuntia, jotka muodostuvat luonnollisista työssäkäyntialueista, pystyvät luomaan talouskasvua ja parantamaan työllisyyttä, pystyvät kehittämään yhdyskuntarakennetta ja toisaalta estämään sen hajautumista. Se mitä tällä kaikella konkreettisesti tarkoitetaan ja miten tähän kuntia yhdistämällä päästään, jää kuitenkin hämärän peittoon.

Helsingin seudun metropolialue on saanut tässä lakiluonnoksessa aivan oman erityisen aseman. Metropolialueella kuntarakenne ja metropolihallinto tullaan kytkemään toisiinsa. Emme kuitenkaan varmuudella tiedä, mitkä kunnat metropolialueen lopulta muodostavat, ja nimenomaan Vihti on tähänastisissa vaihtoehdoissa ollut välillä mukana – välillä ulkona. Emme tiedä sitäkään, millainen tulee metropolihallinto olemaan.

Kaiken edellä mainitun epämääräisyyden huomioon ottaen tuntuu lakiluonnoksessa annettu aikataulu todella tiukalta, kun jo hieman yli vuoden kuluttua 1.4.2014 pitäisi olla yhdistymisselvitys ja mahdollinen yhdistymisesitys tehtyinä.

Erityisen huolestuttavaa tässä lakiluonnoksessa on se, että ministeriö on ottamassa itselleen yhä suurempaa valtaa kunta- tai osakuntaliitoksia koskien. Luonnoksen pykälä 4i antaa ministeriölle mahdollisuuden määrätä erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta, ellei kunta ole ensi vuoden huhtikuun alkuun mennessä tehnyt yhdistymisesitystä. Luonnoksen pykälä 11 antaa ministeriölle niinikään mahdollisuuden panna vireille kunnan osan siirtämisen toiseen kuntaan määräämällä tuon edellä mainitun erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta.

Näillä ajatuksilla Vihdin Perussuomalainen valtuustoryhmä hyväksyy kunnanhallituksen esityksen lausunnoksi kuntarakennelain luonnoksesta.