Yhteystiedot

terhi.mattila72@gmail.com

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:119637 kpl

Uusimmat kirjoitukset

  • 8.12.2020 7:47Valtuustoaloite liikenneturvallisuuden parantamiseksi MeritielläLue lisää »
  • 8.12.2020 7:43Ryhmäpuheenvuoro Karviaisen palvelutasosuunnitelmastaLue lisää »
  • 11.11.2020 11:28Puheenvuoroni talousarviosta ja veroasioistaLue lisää »

Blogin arkisto

Kyläkoulut

Sunnuntai 17.11.2013 klo 9:24 - Terhi

Perusopetus on Suomessa keskeinen lähipalvelu. Kyläkoulu on kunnassa vetovoimatekijä. Kyläkoulujen puolustajia monesti moititaan siitä, että he puolustavat kouluja tunteella eivätkä ajattele asiaa järjellä. On kuitenkin arvokasta, että kyläläisillä on omaan kouluunsa positiivinen tunneside. Se osoittaa että koulu on tärkeä. Kyläläisten vahva tunneside kouluun luo myös lapsille positiivisen oppimisilmapiirin ja se jos mikä on tänä päivänä tärkeää.

Minä puolustan vihtiläisiä kyläkouluja järjellä:

-          Kuntamme suuret koulut ovat täynnä. Viime vuosina on myös aivan liikaa kärsitty sisäilmaongelmista ja jouduttu keksimään äkkiratkaisuja uusiksi koulutiloiksi. Miksi siis pitäisi lakkauttaa toimivat, terveet koulut?

-          Perusopetuslain mukaisesti oppilailla on oikeus kolmiportaiseen tukeen: yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Joissakin vihtiläiskouluissa – niin suurissa kuin pienissäkin - alkaa kolmasosa oppilaista olla tehostetun tai erityisen tuen piirissä. Tämä tuen tarve asettaa rajat ryhmäkoolle. Ryhmäkoot eivät ole keskenään vertailukelpoisia, sillä ryhmä ei koskaan muodostu täysin samanlaisista yksilöistä. Vihdissäkin on ns. yleisopetuksen ryhmiä, joissa saattaa olla vain 15 oppilasta. Tässä kohdin innokkain koululakkauttaja näkeekin tilaisuutensa ja laskee, että tuollaiseen luokkaan mahtuu ainakin 5 oppilasta lisää. Lakkauttaja ei vain tiedä, että noista 15 oppilaasta kolmasosa on ryhmään integroituja erityisen tuen oppilaita ja jotta he saavat tarvitsemansa avun ja tuen, ei ryhmäkokoa voida kasvattaa. Ryhmäkokojen suurentaminen johtaisi erityisopetuksen määrän yhä suurempaan kasvuun. Mistä saamme resurssit siihen? Vaarana olisi myös koulupudokkaiden määrän kasvu. Meillä ei ole kassassa miljoonia euroja syrjäytyneiden lasten ja nuorten korjaaviin toimenpiteisiin.

-          En näe liiemmin järkeä siinäkään, että lapset, jotka nyt voivat kulkea lähikouluunsa omin jaloin, laitettaisiin auton kyytiin ja kuljetettaisiin kauemmas. Se olisi paitsi ympäristön turhaa saastuttamista, myös kansanterveyden tuhoamista, kun päivittäinen luonnollinen hyötyliikunta jäisi pois. Autossa istuminen passivoi eikä koulukyyti muutenkaan ole silkkaa huvia, sillä se on monesti oiva tilaisuus kiusanteolle. Ilmaistakaan kuljettaminen ei ole.

-          Kyläkouluissa käytetyllä yhdysluokkapedagogiikalla on myönteinen vaikutus lapsen sosiaaliseen kehitykseen, yhteistyötaitoihin ja itsetuntoon. Jokainen saa vuorollaan olla autettavan ja auttajan roolissa: vanhempi opastaa nuorempaa ja taitavampi heikompaa. Kyläkouluissa eri-ikäiset lapset toimivat luontevasti yhdessä ja kaikki tuntevat toisensa, mikä luo turvallisuuden tunteen.

Kyläkoulut ovat viime vuosina olleet Suomen kuntatalouden pelinappuloita. 90-luvun alussa pienten koulujen osuus oli 64%, vuonna 2009 enää 26%. 2000-luvulla on lakkautettu tuhat peruskoulua. Kouluja on lakkautettu säästötarpeisiin vedoten ja lakkautuksia on perusteltu milloin tasapuolisuudella ja laadulla, milloin tehokkuudella ja kehittämisellä. Tällaisella supistamisella ja näivettämisellä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä tehokkuuden, tasapuolisuuden, kehittämisen tai laadun parantamisen kanssa. Kyläkoulu ja lyhyt koulumatka ovat laatua. Kyläkoulun lakkauttaminen sen sijaan sammuttaa kylästä sen viimeisenkin valon. Saa nähdä miten käy Suomelle OECD-maiden osaamisvertailussa, jossa Suomi on ollut kärkikastia. Viime päivien uutisointi kertoo karua kieltään siitä, että Suomen koululaisten osaamistaso on romahtanut.  

Onko todella niin, että kaikkien kuntien on keksittävä sama polkupyörä uudestaan ja uudestaan? Vai voisiko Vihti erottua edukseen ja ymmärtää kyläkoulujen tärkeyden tulevaisuudelleen?? Laadukas ja turvallinen peruskoulu on lapsen tulevaisuuden ja koko kansakuntamme pärjäämisen perusta – sitä emme voi tuhota. Ikään katsomatta hyvinvoiva kuntalainen on edullisin kuntalainen.

 

Olen haastatellut muutamia suuresta taajamakoulusta pieneen kyläkouluun siirtyneitä opettajia. Tässä heidän ajatuksiaan:

"Lapsi saa olla oma itsensä, eli ei tarvitse olla samasta puusta veistettyjä, esim. vaatemuoti tai muut ajan/muodin tavarat. Näin ei myöskään synny kiusaamista erilaisuudesta.

  Kaikki leikkivät ja pelaavat keskenään (1.-6.luokkalaiset). Näin nuoremmat oppivat uutta vanhemmilta ja myös toisinpäin. Lapset saavat olla lapsia! Luonnonläheisyys näkyy välitunneilla erilaisissa maja-, piilo- ja kotileikeissä.

Oppimisessa voidaan tarvittaessa jakaantua helposti pienempiin ryhmiin, jonka avulla kehitetään ryhmätyötaitoja, sosiaalisuutta ja vertaisoppimista.

Lapset pystyvät tulemaan omaan lähikouluun kävellen, pyöräillen ja potkukelkoin. Näin ei tarvitse viettää pitkiä aikoja taksissa ja lapset saavat kehitykseen tarvittavaa liikuntaa ja raikasta ulkoilmaa.

Yhteisöllisyys on TÄRKEÄ seikka. Koulukiusaamista ei esiinny ja lapsilla on hyvä olla! Kaikilla yhteisön jäsenillä on selkeästi yhteiset säännöt ja tavoitteet selvillä.

TYÖRAUHA OPPITUNNEILLA. Tämä näkyy heti. Työrauhaa ja oppilaiden ilmapiiriä ovat kehuneet monet eri henkilöt koululla ja kunnan yhteisissä tapahtumissa, missä on ollut muita kouluja mukana. Väitän, että kyläkouluissa on huomattavasti parempi työrauha oppitunneilla kuin isoissa kouluissa. Olen sen myös selkeästi itse huomannut."

 

"Pienen koulun huonot puolet ovat käytännössä taloudellisia, ja tämähän tietenkin kiinnostaa monia päättäjiä, jotka näkevät koulut ja niiden oppilaat vain pelinappuloina. Hyödyt ovat kuitenkin inhimillisesti ajateltuna moninkertaiset. Se, että lapsi saa kokea olevansa osa VÄLITTÄVÄÄ yhteisöä on terve lähtökohta, jota ei mikään rahallinen etu korvaa. Väitän, että hiukan kehnoista oppimateriaaleista ja TVT-laitteista huolimatta pieni koulu pystyy tarjoamaan lapsille huomattavasti paremman lähtökohdan tulevaisuuteen kuin iso koulu, ja jos joku haluaa tätä rahallisesti mitata, ehkä sitten suurten yhteisöjen syrjäytymisluvut kertovat omaa karua kieltään."

 

"Teemme paljon yhteistyötä päiväkodin kanssa, jossa on myös eskari. Meillä on yhteisiä tilaisuuksia ja tunteja. Tämän vuoksi lapsen siirtyminen eskarista kouluun on helppoa, koska hän tuntee jo opettajia ja muita oppilaita. Kummitunnit, joissa ryhmissä on lapsia päiväkodista ylimpiin luokkiin asti, ovat hieno keino lähentää oppilaita ja näyttää ihan pienimmillekin, että isot oppilaat eivät ole millään lailla pelottavia.

Isommat oppilaat osaavat ottaa pienemmän huomioon paremmin. Yhdysluokassa oppilaat ovat vuorovuosin luokan isompia. He osaavat mielestäni ottaa tuon roolin ja auttaa pienempiä. Myös liikuntatunneilla isommat osaavat usein huomioida pienemmät.

Me opettajat tunnemme kaikki koulun oppilaat. Itsekin opetan lähes kaikille oppilaille jotakin ainetta kerran viikossa. Tämä on tietysti etu myös lapselle, koska kaikki aikuiset ovat tuttuja ja helpommin lähestyttäviä. Opettajankin on helpompi ottaa lapsen yksilölliset tarpeet huomioon, kun tuntee hänet.

Pienessä koulussa on mielestäni enemmän yhteisöllisyyden tunnetta.

Lähikoulu on tietysti lapsen etu. He saavat käydä koulua tutussa ympäristössä, eivätkä matkat ole hurjan pitkiä."

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lapset, koulut, kuntalainen

Kunnallisvero vuodelle 2014

Lauantai 9.11.2013 klo 19:24 - Terhi

Maanantaina 11.11. valtuuston kokouksessa päätetään kunnallisverosta vuodelle 2014. Kunnanjohtaja esitti 0,5 %:n korotusta ja sama esitys tulee myös kunnanhallitukselta valtuustoon, vaikkakin hallituksessa kokoomus esitti, että puolen prosentin korotuksen kaveriksi tulee saada vähintään 30 henkilötyövuoden henkilöstösäästöt.

Istuin viime kesän ja kuluneen syksyn aikana kaikissa valtuuston strategiaseminaareissa. Teimme niissä vaihtelevilla kokoonpanoilla paljon hyvää ryhmätyötä ja saimme aikaiseksi Vihdille kuntastrategian. Yksi viidestä kuntapäämäärästä onkin ”huolehtiva ja houkutteleva työnantaja”. Olin siinä luulossa, että meillä ryhmien kesken vallitsi yhteinen käsitys siitä, että henkilöstöstä ja sen työhyvinvoinnista pidetään nyt huolta, jotta saataisiin kuntaan ammattitaitoista ja sitoutunutta, pysyvää henkilökuntaa. Luulin näköjään väärin.

Kunnanjohtajan talousarvioehdotuksessa vuodelle 2014 on jo 750.000 euron säästö henkilöstömenoissa ja se on tarkoitus toteuttaa lähinnä määräaikaisia työsuhteita vähentämällä – vakituista henkilökuntaa ei olla irtisanomassa eikä edes lomauttamassa. Työntekijämäärä siis ehdotuksen mukaan vähenee joka tapauksessa ja se kaiketi vähenee nimenomaan suorittavasta portaasta, koska meille on kaiken aikaa vakuuteltu, että Vihdin kunnassa hallinto on jo niin ohut, että sitä ei kerta kaikkiaan voi enää ohentaa. Käsitykseni mukaan kunnan työntekijöistä ainakin siistijät, ruokapalvelun työntekijät ja kouluohjaajat ovat ansiokkaasti pitäneet suositeltuja palkattomia vapaita ja näin osallistuneet kunnan taloustalkoisiin vapaaehtoispohjalta. Kiitoksena tästä saadaan seuraavaksi YT-neuvottelut, niinkö? Tai jos vähennykset onkin tarkoitus toteuttaa eläköitymisten kautta, niin tekeekö jatkossa yksi ihminen kahden ihmisen työt?

Vanhusväestön osuus kasvaa ja lapsetkin tarvitsevat edelleen päivähoidon, kasvatuksen ja koulutuksen. Työntekijöitä tarvitaan tuottamaan kunnan lakisääteiset palvelut ja hoitamaan velvoitteet, joita muuten on maamme hallituksen toimesta tulossa taas lisää esimerkiksi oppilashuoltolain muodossa. Valtionosuuksia sen sijaan ollaan leikkaamassa.

Kaikissa palautteissa, joita olen veroprosenttiin liittyen saanut, on todettu, että veroja voidaan - jos nyt ei suoranaisesti mielellään niin ainakin mukisematta - maksaa lisää, jotta saadaan olemassa olevat palvelut säilytettyä. Maksan itsekin tuon puolen prosentin korotuksen ihan mukisematta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vero, kunta, palvelut