Yhteystiedot

terhi.mattila72@gmail.com

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:120193 kpl

Uusimmat kirjoitukset

  • 8.12.2020 7:47Valtuustoaloite liikenneturvallisuuden parantamiseksi MeritielläLue lisää »
  • 8.12.2020 7:43Ryhmäpuheenvuoro Karviaisen palvelutasosuunnitelmastaLue lisää »
  • 11.11.2020 11:28Puheenvuoroni talousarviosta ja veroasioistaLue lisää »

Blogin arkisto

Kyläkoulujen kohtalo valtuustossa 10.11.2014

Tiistai 11.11.2014 klo 5:53 - Terhi

Eilen illalla elettiin valtuuston kokouksessa hyvinkin sekavia ja jännittäviä hetkiä. Kirjoitan niistä tarkemmin, kunhan saan hieman levättyä ja ajatuksiani selvitettyä. Äänin 22-21 valtuusto päätti antaa ensi vuodelle määrärahat lakkautusuhan alla olleille kouluille ja päiväkodille. Odotusten mukaisesti kouluverkon supistamisesitys kirvoitti lukuisia puheenvuoroja, joista ohessa omani:

”Äiti, minusta on ihanaa kun meidän koulussa kaikki tuntee toisensa.” sanoi pieni kyläkoululainen tämän lukuvuoden alussa. Samainen koululainen poikkesi käymään kunnan suurimmassa koulussa ja totesi jo pihalla ”En ikinä haluaisi olla tämmöisessä koulussa.” Nämä mielipiteet aivan oma-aloitteisesti kertoessaan hän oli autuaan tietämätön näistä lakkautusesityksistä.

Käsittelen tässä nyt kuitenkin ensin muutaman ns. helpon asian ja palaan koulumaailmaan sitten: Hyviä asioita talousarviossa ovat pyrkimys päivähoidon tuntiperusteiseen laskutukseen sekä kunnan hankintojen suorittaminen enemmän omana työnä KL-Kuntahankintojen sijaan. Päivittäin kun sivusta seuraa, kuinka huonosti elintarviketoimitukset pelaavat, niin ei voi kuin ihmetellä, että tätä touhua on katsottu näinkin pitkään. Vihti-lisästä olemme valmiit luopumaan, vaikka se koville ottaakin. Kuitenkin kokemukset kuntalisän lopettamisesta muissa kunnissa näyttävät, että säästöjä on saatu.

Sitten takaisin kouluihin: Vihdin peruskouluissa aloitettiin tämä lukuvuosi huomattavasti viime vuotista pienemmällä henkilöstön määrällä. Tukea tarvitsevien oppilaiden ohjaajaresurssi väheni aivan huomattavasti. Lukuvuotta oli käyty vain muutama viikko, kun tämä koulujen lakkauttamisesitys julkistettiin eikä siinä vaiheessa ollut vielä mitään käsitystä siitä, miten koulua saadaan käytyä, kun tukea on yhä vähemmän saatavilla. Olisin totisesti toivonut, että tuon edellisen päätöksen seuraukset olisi huolellisesti arvioitu ennen kuin seuraavia esityksiä edes mietitään. Siis pienimpien koululaisten opetuksen laatua laskemalla ja oppimisen edellytyksiä ja arjen sujuvuutta heikentämälläkö saadaan Vihti nousuun?

Tämä valtuusto päätti viime joulukuussa, että kouluverkkoon puututaan aikaisintaan syksyllä 2016. Tämä samainen valtuusto on yhdessä kuntalaisten ja Vihdin kunnan henkilöstön kanssa luonut strategian vuosille 2014-2017. Sen mukaan Vihdin visio on olla metropolialueen moderni, luonnonläheinen ja yhteisöllinen kasvukunta. Turvalliseen ja vetovoimaiseen elinympäristöön pyrimme siten, että yhdyskuntarakenteessa huomioidaan lapsille tärkeiden palvelujen kuten päiväkotien, leikkipuistojen ja koulujen sijainti asuinalueiden sisällä turvallisten kulkuyhteyksien päässä. Kunta myös omissa toimissaan ottaa huomioon ilmastonmuutoksen ja sen tuomat haasteet ja käynnistää siksi toimenpiteet joiden tavoitteena on hiilineutraali kunta.

No nyt meillä on käsissämme esitys, jonka mukaan viisi kyläkoulua ja yksi päiväkoti lakkautetaan eli kylien lapsilta heille tärkeät palvelut viedään kauas ja kaikkea muuta kuin turvallisten kulkuyhteyksien päähän. Esityksen mukaan kunnassamme myös aloitetaan ennennäkemätön autoilurumba näiden lasten kuljettamiseksi. Näinkö tavoitellaan hiilineutraalia kuntaa?

Palveluverkkoselvityksessä on paljon laskelmia – euroja, neliömetrejä ja luokkakokoja. Eurot säästöpuolella on saatu suuriksi käyttämällä huoneistokuluja todellisten kiinteistökustannusten sijaan, neliöt per oppilas on saatu suuriksi laskemalla koululaisten käytössä oleviin neliömetreihin jopa talonmiesten asunnot. Kuljetuskustannusten kasvu puolestaan on saatu hyvinkin pieneksi esittämällä esim. Oinasjoen koululaisten kulkevan Kuoppanummelle valtatie 2:n varresta vain bussilipun hinnalla. Mainittakoon että vt 2 on kokonaisuudessaan määritelty vaaralliseksi tieksi peruskoulun 1.-6.-luokkalaisille. Näin ollen se bussilla kulkeminen saadaan unohtaa ja siten kuljetuskustannukset pelkästään Oinasjoen osalta pomppaavatkin n. 70.000 euroon. Myöskään esim. Vihtijärvellä ei tulla selviämään tämänhetkisellä yhden taksin taktiikalla, kun ei se toimi tälläkään hetkellä nykyisillä kuljetettavien lasten määrillä ja kilometreillä. Vaikka ensimmäiset lapset haetaan jo 6.50, myöhästyvät viimeiseksi haetut koulusta lähes joka päivä…

Melko masentavia ulostuloja on koululakkautusrintaman taholta saanut kuulla ja lukea. Yhtenä keppihevosena on ollut ruotsin kieli ja tiedon levittäminen siitä, että kun syksystä 2016 alkaen sitä opiskellaan jo 6.-luokalta lähtien, kyläkoulussa sitä tultaisiin opiskelemaan vain muutaman oppilaan ryhmissä, kun taas isossa koulussa olisi iso ruotsin kielen ryhmä. Tasapuolisen opetuksen järjestäminen vaatisi siis kyläkoulujen sulkemista. No elämä ei aina ole tasapuolista ja monesti se on jopa valintoja.  Me valitsemme asuinpaikkojamme ja monia muita asioita. Minä muuten valitsin peruskoulussa 1. vieraaksi kieleksi ruotsin toisin kuin suurin osa ikäluokastani. Siitä seurasi se, että minä pääsin nauttimaan sekä ruotsin että myöhemmin myös englannin tunneilla todella pienistä opetusryhmistä läpi koko peruskoulun ja lukion. Ilmeisesti minun kuuluisi nyt hävetä? On myös muistuteltu että Vihdissä perusopetuksen luokkien keskikoko on vain 17 oppilasta. Tämä johtuu tietysti siitä, että meillä on paljon erityisopetuksen pienluokkia ja mm. maahanmuuttajien valmistava luokka eikä tuo keskiarvo lohduta yhtään niitä jotka ovat joutumassa 30 oppilaan luokkiin. Näihin suuriin luokkakokoihin ei sitten ilmeisesti tasapuolisuutta haluttu saada, sillä palveluverkkolaskelman mukaan Vanjärven ja Jokikunnan yhdistyessä Pappilanpeltoon, tullaan tarvitsemaan uusia opetusryhmiä (4?) luokkakokojen kasvun vuoksi, mutta Oinasjoen yhdistyessä Kuoppanummeen tämä ei ole ongelma lainkaan, vaikka syntymässä on aivan yhtä suuria ryhmiä.

Tähän oheen lyhyt lainaus: – Ennen aina sanottiin että Kuoppikselle mahtuu. Mutta vuodesta 2009 alkaen se on ollut täynnä, sivistysjohtaja Ojajärvi sanoo (VU maaliskuu 2012) Mitä tässä pitäisi uskoa??

Kyläkoulujen vastustajilta on kuultu sellaistakin, että kyläkouluihin on vaikea saada rekrytoitua päteviä opettajia. Vihdin peruskouluista tasan kahdessa 100% opettajista on päteviä. Toinen näistä kahdesta on Oinasjoen kyläkoulu, toinen Nummela skola.

Valtakunnalliset koulutuksen kustannuksia koskevat tilastot osoittavat, että samaan aikaan, kun satoja kouluja on lakkautettu 2000–luvun alussa, perusopetuksen menot ovat kasvaneet
24 %.

Valitan, mutta Perussuomalainen valtuustoryhmä ei vakuutu siitä, että Vihdissä tämä kyläkoulujen lakkauttaminen, pienimpien koululaisten opetuksen laadun lasku ja oppimisen edellytysten ja arjen sujuvuuden heikentäminen näkyisi säästöinä. Muistuttaisin, että hyvinvoiva lapsi on kunnalle edullisin lapsi. Kannatamme siksi esitystä, jossa kouluverkko (+ Vanjärven pk)  ja tuntikehys säilyvät nykyisellään. (Määrärahalisäys 384670 euroa.)

Viime päivinä Vihti on päässyt valtakunnan julkisuuteen Ylen tv-uutisissa, Helsingin Sanomissa Talouselämässä ja Maaseudun tulevaisuudessa. Tämä ilta ratkaisee suuntamme. Toivon että Vihti suuntaa tulevaisuuteen strategiamme mukaisesti yhteisöllisenä, turvallisuuteen ja vetovoimaisuuteen panostavana sekä kuntalaisten talkoohenkeä ja omatoimisuutta arvostavana.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koulut, lapset,