Pedagoginen kouluverkko ja terveiset pienkouluseminaarista

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tänä vuonna kyläkoulujen alasajolla on nimi Pedagoginen Kouluverkko. Onko tällaiseen päädytty, koska säästölaskelmia esittäessä joku aina esittää niihin vastalaskelmat? Vai johtuuko tämä siitä, että säästölaskelma ei ehkä aivan kaikkiin uppoa tilanteessa, jossa kunta päätti, että sillä on huonosta taloustilanteesta huolimatta varaa alkaa ottaa pakolaisia. Mene ja tiedä.

Nopeasti kuitenkin muuttui asetelma kahden vuoden takaisesta aivan päälaelleen, sillä silloin (Vihdin Uutiset nettiversio 3.10.2014) sivistysjohtaja Ojajärvi ihmetteli kuinka isojen koulujen oppilaiden vanhemmat eivät puutu siihen epätasa-arvoiseen tilanteeseen, jossa ruotsin tuntia varten opettaja on ajanut kyläkouluun jostain yläkoulusta vain viiden oppilaan tähden. Tuossa viitattiin siihen, että tänä syksynä (2016) ruotsin opiskelu aloitettiin jo 6.-luokalla ja annettiin siis ymmärtää, että alakoulun ruotsin opetukseen vaadittaisiin kieltenopettaja yläkoulusta. Tuollaista tilannetta ei ollut koskaan syntymässä, sillä luokanopettaja on kelpoinen opettamaan kaikkia alakoulun oppiaineita. Tämä on vahvistettu Opetushallituksesta.

No tänä vuonna huoli onkin sitten kyläkoulujen oppilaista mm. seuraavin perusteluin (Vihdin Uutiset nettiversio 14.9.2016):

- Opetussuunnitelman mukaisen opetuksen järjestämiseen tarvitaan riittävän suuri kouluyhteisö, jossa opetus järjestetään vuosiluokkatasoisena

- Opetussuunnitelman toteuttaminen ei ole mahdollista kahden opetusryhmän kouluissa, sillä oppilaat eivät tällöin ole opetuksen laadun suhteen yhdenvertaisessa asemassa kunnan alueella

- Erityisopettajan palveluiden on oltava käytettävissä jokaisena päivänä

- Lapsen etu on saada opiskella oman vuosiluokan tasoisessa opetuksessa koko oppitunnin ajan

- Lapsella on oikeus saada opetusta ja ohjausta useammalta aikuiselta

- Pätevät opettajat eivät hakeudu pieniin kouluihin, ja opettajalla voi olla jatkuva riittämättömyyden tunne

- Koulu on eri asia kuin koulumatka

 

Uusi OPS antaa mahdollisuuksia ja vapauksia hyvin monenlaiseen opettamiseen. Julkiseen keskusteluun ja perusteiksi kyläkoulujen alasajolle on nyt löydetty ainoastaan haittapuolia. Positiivisista puolista ei ole puhunut kukaan. 

Tällaisena nopean tiedonvälityksen aikana uutiset Vihdin pedagogisesta kouluverkosta levisivät nopeasti ja niitä ihmeteltiin ympäri Suomen. Vihtiläisten toivottiin osallistuvan lähestyvään valtakunnalliseen Pienkoulu-seminaariin, jossa käsiteltäisiin nimenomaan pienkoulujen ja uuden OPSin suhdetta. 

Osallistuin seminaarin ensimmäiseen päivään. Alla muistiinpanoni esiintyjäkohtaisesti: 

 Lauri Wilen, kasvatustieteen lis., tutkija, projektipäällikkö Pienkoulu OSAAVA -hanke

 Aiheena oli opettajien koulutustarpeet ja yhdysluokkaopetus

- opettajat saavat aivan liian vähän koulutusta yhdysluokkaopetukseen

- kun täydennyskoulutuksena on saatu opastusta yhdysluokkaopetukseen, opettajien osaaminen parani mm. luokkaorganisaation johtamisessa ja he käyttivät vähemmän aikaa ei-relevantteihin toimintoihin

- yhdysluokat ovat tärkeä osa maamme kouluissa myös tulevaisuudessa ja siksi sen aihealueen tutkimusta tulisi kehittää

- pienet koulut ja yhdysluokat ansaitsevat tulla huomioiduiksi suomalaisessa koulutuspolitiikassa

- onneksi uusiin OPS2016 perusteisiin on saatu luku yhdysluokkaopetuksesta

- yhdysluokissa on hyvät edellytykset vastuuntunnon ja yhteistoiminnan kehittymiselle

- heterogeeninen ryhmä antaa enemmän mahdollisuuksia sosiaaliseen kehitykseen kuin homogeeninen ryhmä

- yksilö oppii parhaiten yhteistyössä itseään kokeneemman, älyllistä tukea tarjoavan henkilön kanssa (eri-ikäisten yhdysluokka)

- yhdysluokkaopetuksessa on hyvät mahdollisuudet edistää opetuksen eheyttämistä ja käyttää monialaisia oppimiskokonaisuuksia (OPS2016)

- suositeltavaa hyödyntää erityisesti vertais- ja mallioppimisen mahdollisuuksia (OPS2016)

- lähiopetusta voidaan rikastaa etäyhteyksiä hyödyntämällä (OPS2016)

- ”Uusi OPS antaa paljon mahdollisuuksia yhdysluokkaopetukseen” (kommentoi 3.-6.-luokan opettaja)

- ”Meillä on vuosikausia tarjottu monialaisia oppimiskokemuksia mm. kylän historiaa ja kylällä harjoitettuja elinkeinoja opetukseen linkittämällä” (kommentoi kyläkoulun opettaja)

 

Arja-Sisko Holappa, kasvatustieteen tohtori, opetusneuvos, Opetushallitus 

Aiheena oli Opetussuunnitelma 2016 ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. 

- yhdysluokkia on 16% kaikista Suomen koululuokista

- vuosina 2010-2015 pelkästään Uudellamaalla lakkautettu 43 koulua

- kyläkoulujen vahvuus on lähiyhteisö, vaikka erilaiset vempaimet ehkä puuttuvatkin tai niitä on vähän

- OPS-perusteissa huomioidaan yhdysluokkaopetuksen tarve

- OPS-perusteissa määrätään, että yhdysluokkaopetusta voidaan käyttää oppilasmäärän pienuuden vuoksi tai pedagogisista syistä.

- OPS-perusteissa osoitetaan useita vaihtoehtoja pedagogisille ratkaisuille (etäopetus, vuosiluokkiin sitomaton opetus, monialaiset oppimiskokonaisuudet)

Tuomo Puumala, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja 

Ei varsinaista aihetta, yleistä keskustelua yhteiskunnan tilasta 

- nykypäivänä ihmisillä paljon juurettomuutta, turvattomuutta ja pelkoa

- vallalla Heti mulle kaikki nyt -ajattelu

- ei enää niin paljon yhteisöllisyyttä, naapuriapua, välittämistä

- yhteiskunnan ilmiöt tulevat myös kouluihin

- pienillä kouluilla pystytään erittäin hyvin vastaamaan yllä oleviin haasteisiin

- omilla juurilla on merkitystä -> joukkuehenki syntyy niistä

- pienissä kouluissa helppo ketterästi pilotoida esim. digitalisaatioon liittyviä hankkeita

- liian helposti ajatellaan, että resurssin pienentyessä ei voida enää tehdä asioita hyvin -> ei välttämättä pidä paikkaansa, vaatii vain enemmän luovuutta

- yhteiskuntaan tarvitaan hajautetumpi malli -> työstä tulee ajasta ja paikasta riippumatonta, pieni on kaunista

- on päästävä keskittämisvimman yli ja on säilytettävä lähipalvelut, jotta voidaan siirtyä hajautetumpaan yhteiskuntaan, jonka digitalisaatio mahdollistaa 

 

Mari Laurell, rehtori Kalkkisten koulusta Asikkalasta, kylähullu 

Aiheena hänen ideoimansa kyläpalvelukeskus/monipalvelukeskus ja yhdysluokkaopetus 

- Kalkkisten kyläpalvelukeskus sisältää varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen luokat 1.-6. Lapsia on hieman yli 40.

- kyläpalvelukeskuksella on yhteinen hallinto, yhteinen talous ja yhteinen henkilökunta: henkilöstöresurssien joustava käyttö yli entisten hallintorajojen, lyhytaikaisten sijaisuuksien hoito talon sisäisillä järjestelyillä <- säästöjä

- koulussa on käytössä vuosiluokkiin sitomaton opetus eli käytännössä kaikilla oppilailla on oma henkilökohtainen oppimissuunnitelma

- Mari opettaa 1.-3.-luokkaa ja koko luokka on muuten aina samaan aikaan paikalla paitsi 3.-luokkalaiset opiskelevat englantia omana ryhmänään

- pihalla ja retkillä isommat oppilaat huolehtivat pienemmistä aivan pyytämättä, se on keskuksen tavallista arkea

- opettajuus on oppimista lasten kanssa

- käytössä väripiiriksi nimetty oppituntimalli: kaksoistunti, jossa opiskellaan yhtä oppiainetta 6 eri värin piirinä, jossa jokaisella väripisteellä vietetään n. 12 minuuttia ja sen jälkeen siirrytään seuraavalle väripisteelle. Esimerkkinä äidinkielen tunnin pisteet: opettajan piste, ekapeli, kirjoitustehtävä, tarkistus ja korjaus -piste, kirjan tehtävät -piste ja jokin vaihteleva piste.

- oppimistulokset olleet todella hyviä

- lapset ”työllistyvät” koko 1,5 tuntia ja ovat motivoituneita eivätkä kyllästy, koska tietävät saavansa kohta vaihtaa toiselle pisteelle

- yhteistyö vanhempainyhdistyksen ja kyläyhdistyksen kanssa on kaiken ydin: saadaan aikaiseksi erilaisia työpajoja

- joka vuosi järjestetään leirikoulu (johon osallistuu eskari - 6.-luokka) 2-3 tunnin ajomatkan päähän ja yövytään jollain toisella kyläkoululla tutustuen ja verkostoituen

- ”Haluan lähteä ajamaan monipalvelukeskusten perustamista meillekin.” (kommentoi sivistystoimenjohtaja kunnasta, jossa 1 iso koulu ja 7 kyläkoulua)