Pohdintaa koulujen avaamisesta koronakeväänä 2020

Torstai 30.4.2020 klo 16:38 - Terhi

Pohdintaa peruskoulujen avaamisesta lukuvuoden 2 viimeiseksi viikoksi:

Kun maaliskuun puolivälissä kouluissa siirryttiin pääosin etäopetukseen todella nopealla aikataululla, oli se monin paikoin melkoinen koettelemus niin opettajille kuin oppilaillekin.

Alkuhankaluuksien jälkeen etäopetus on ymmärtääkseni kuitenkin sujunut pääosin hyvin. Niin opettajat kuin oppilaatkin ovat oppineet uusia työskentelytapoja ja esimerkiksi monille kiusatuille ja sisäilmaongelmista kärsiville tämä etäopetusjakso on ollut suoranainen helpotus.

Varjopuolena ne lapset, joiden kotona asiat eivät ole ihan mallillaan, ovat varmasti kärsineet ja heihin tuleekin nyt kaikkien turvaverkkojen panostaa.

Tiedän, että perusoikeuksien rajoittaminen vaatii painavat perustelut – välttämättömyyden. Nyt kun päätös koulujen avaamisesta tehtiin, perusteltiin se sillä, että tällaista välttämättömyyttä ei enää ole. Mihin se katosi?? Käsittääkseni koronaviruksen suhteen juuri mikään ei vielä ole kovin varmaa. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan epidemian huippu olisi meillä tulossa vasta touko-kesäkuussa, joidenkin mukaan vasta syksyllä. Lisäksi toistaiseksi näyttää siltä, että immuniteettia ei juurikaan synny – ei ainakaan kovin pitkäksi aikaa. Todettujen tartuntojen määrä (joka on siis eri kuin todellisten tartuntojen määrä) Suomessa ei näytä hiipumisen merkkejä. Mikä on nyt siis SE juttu, joka on niin kovasti parantunut, ettei välttämättömyyttä enää ole?

Normaalissakin lähiopetusarjessa monissa kouluissa ollaan helisemässä. Osalla oppilaista on suuria haasteita itsehillinnässä, oman toiminnan ohjauksessa, sosiaalisissa tilanteissa ym ja ne ilmenevät pahimmillaan fyysisenä väkivaltana. No nyt kun koulut sitten avataan, eivät ne kuitenkaan voi toimia, kuten normaalissa arjessa, vaan 2 viimeiselle viikolle annettiin jos jonkinlaista ohjetta ja neuvoa:

-          pitää välttää tilanteita, joissa ollaan fyysisessä kontaktissa -> oikein helppo juttu 1000 henkilön täyteen ahdetussa kiinteistössä ja täyteen ahdetuissa koulutakseissa…

-          otetaan käyttöön tyhjillään olevia tiloja -> mitähän ja missähän nämä mahtavat olla?

-          pestään kädet aina sisälle tullessa, ennen ruokailua ja kotiin lähtiessä -> erinomaista mutta vie ison osan päivästä ja on hankala vahdittava ja tässä on hyvä ymmärtää myös se, että lapset eivät toimi kuin koneet ja osa ei edes ole puheella ohjattavissa…

-          koulua voi käydä kahdessa vuorossa -> ahaa, miten opettajien ja kouluohjaajien työtunnit tähän riittävät?

-          ruokaillaan luokissa -> kuinka se lämmin ateria kulkeutuu koulun kymmeniin luokkiin?

 

Kaikella kunnioituksella, mutta hiukan nyt tuntuu siltä, että asioista päättävillä ei kovin kummoista kokemusta koulujen arkitodellisuudesta ole. Toivotan kovasti voimia ja viisautta niille, jotka nämä järjestelyt joutuvat tekemään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koulut, lapset