Ryhmäpuheeni hyvinvointikertomuksesta

Torstai 28.10.2021 klo 9:16 - Terhi

Kotisivukone-osoite takkuili pitkin syksyä enkä päässyt lisäämään tänne sisältöä, mutta nyt toimii taas.

Pidin syyskuun valtuustossa seuraavan ryhmäpuheenvuoron hyvinvointikertomuksesta:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat,

Meillä on nyt hyväksyttävänä hyvinvointikertomus ja -suunnitelma tälle alkaneelle valtuustokaudelle.

Kuntalaki määrittelee kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen yhdeksi keskeisimmistä kunnan tehtävistä, ja hyvinvoinnin edistämisen tulisikin löytyä myös kuntastrategiasta. Lisäksi hyvinvointisuunnitelman tavoitteita ja toimenpiteitä tarkastellaan ja tarkennetaan talousarvion laadinnan yhteydessä. Hyvinvointisuunnitelma, strategia ja talousarvio linkittyvät siis vahvasti toisiinsa, mutta me käsittelemme ne omina kokonaisuuksinaan ja eri aikoina, mistä toivottavasti EI seuraa se, että tämänkin suunnitelman hyvät ja kannatettavat asiat törmäävät talouden realiteettien seinään..

Tämä käsissämme oleva hyvinvointisuunnitelma on monilta osin karua kertomaa. Etenkin lasten ja nuorten pahoinvointi ja tuen tarpeet korostuvat. Samoin korostuu se, että edellä mainituilla osa-alueilla Vihdissä valitettavasti menee selkeästi heikommin kuin verrokkikunnissa. Tähän kun lisätään vielä se, että koronapandemian seurauksia emme kaikilta osin pysty vielä arvioimaan, niin selvää on vain se, että tukea ja apua tullaan tarvitsemaan valtavasti. Suunnitelmaan onkin kirjattu, että panostetaan lasten ja nuorten oikea-aikaiseen tukemiseen, tuetaan vanhemmuutta, satsataan toimiviin palveluihin jne jne. Erittäin hyviä ja tarpeellisia asioita, joita varmasti kaikki kannatamme.

Mutta. Ja sitten tulee se mutta… Lasten ja nuorten osalta kuntien velvoitteet ovat viime aikoina taas lisääntyneet mm. oppivelvollisuuden pidentymisen ja subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden myötä. Perhevapaauudistus toteutuessaan tuonee velvoitteita lisää. Mainitsen nämä siksi, että kun tämä hyvinvointisuunnitelma linkittyy myös talousarvioon, niin aidosti kyllä huolettaa, kuinka tämän kaiken järjestämisestä selvitään. Valtiovaltahan lupaa korvata sitä ja tätä, mutta korvausten riittävyydestä ollaan montaa mieltä eikä se valtion kassakaan järin hyvältä näytä.

Vaikka koronatoimet ovat heikentäneet myös työikäisten ja ikäihmisten hyvinvointia, heidän osaltaan saamme varmasti hyvinvointia tuettua kevyemmillä toimenpiteillä, kuten esimerkiksi suunnitelmassa mainituilla vapaa-ajanviettomahdollisuuksista tiedottamisella, esteettömyydellä ja järjestöyhteistyöllä.

Näiden pohdintojen myötä perussuomalaisten valtuustoryhmä toki hyväksyy hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman vuosille 2021-2025.

Valtuustoaloite ratsastus-/hevosreiteistä

Tiistai 1.6.2021 klo 22:49 - Terhi

Tein tänään valtuustossa alla olevan aloitteen, jonka ilokseni allekirjoitti 14 muutakin valtuutettua:

VALTUUSTOALOITE RATSASTUS-/HEVOSREITISTÖJEN EDISTÄMISESTÄ 

Vihdissä käynnistettiin keväällä 2018 silloisen yrityskehittäjän vetämänä ratsastusreitistöjen kartoittaminen ja edistäminen. Hevosalan yrittäjiä ja harrastajia kokoontui tuolloin kunnanvirastolle runsaasti. Tuon tapaamisen piti olla startti, jolle olisi jatkoa luvassa pian. Melko nopeasti tuli kuitenkin viesti, että seuraava tapaaminen siirtyi syksyyn. Sen jälkeen ei asiasta enää kuulunutkaan.

Viime vuoden lopulla tiedustelin kunnasta, mitä ratsastusreitistöasialle kuuluu ja sain vastaukseksi, ettei sille ole pystytty osoittamaan resursseja. Eli ei kuulu mitään eikä ole edennyt ilmeisesti mihinkään.

Moni vihtiläinen saa elantonsa hevosista joko suoraan tai välillisesti. Vihtiä ei suotta kutsuta hevospitäjäksi, sillä täällä on lukuisia ratsastustalleja, hevosten täysihoitoa tarjoavia talleja sekä yksityisiä talleja. Elinkeinon lisäksi hevonen on monille erinomainen ja rentouttava harrastuskaveri ja sitä käytetään myös terapiassa ja kuntoutuksessa apuna. Korona-aika sai ihmiset hakeutumaan ulkoharrastusten pariin ja se näkyy ratsastusharrastuksenkin suosion kasvussa.

Kyselin muutamalta vihtiläiseltä tallin omistajalta, mistä heidän asiakkaansa tulevat. Vastaus hieman yllätti, sillä he kertoivat suurimman osan asiakkaista tulevan pääkaupunkiseudulta. Se on toki siinä mielessä ymmärrettävää, että pk-seudun yhdyskuntarakenteen tiivistyessä hevosille on siellä yhä vähemmän tilaa.

Hevonen – vaikka olisi kuinka hyvin koulutettu ja kokenut – on kuitenkin pakeneva saaliseläin eli se saattaa pelästyä vaikkapa kulman takaa tulevaa pyöräilijää, kovaäänisestä moottoriajoneuvosta puhumattakaan. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että hevosen kanssa pääsee kulkemaan luonnossa turvallisia reittejä pitkin.

Edellä mainitun perusteella me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Vihdin kunta tunnustaa hevosalan merkityksen kunnan vetovoimatekijänä ja jatkaa ratsastus-/hevosreitistöjen edistämistä ja kehittämistä. Yhteistyötä kannattaa tehdä Leader Ykkösakselin kanssa, sillä heillä on tietoa vastaavanlaisista hankkeista ja niihin liittyvistä rahoitusmahdollisuuksista.

Ryhmäpuheenvuoro opetuksen lisämäärärahasta

Tiistai 30.3.2021 klo 9:18 - Terhi

Eilisessä valtuuston kokouksessa pidin seuraavanlaisen puheen opetuksen tulosalueen 200.000 euron lisämäärärahasta:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja kokousta seuraava yleisö,

Tämä valtuuston kokouksen pykälä lienee ensimmäinen, joka hieman konkretisoi meille sitä, mistä oppivelvollisuuden pidentämisessä ja toisen asteen maksuttomuudessa on kyse.

Olemme nyt myöntämässä lukiokoulutuksen syyslukukautta varten 200.000 euron lisämäärärahaa, joka tarvitaan lähinnä oppikirjojen ja tietoteknisten välineiden hankintaan. Valtio on luvannut kompensoida kustannuksia, mutta nähtäväksi jää, onko tähän budjetoitu riittävästi vai käykö kuten pelkään, että opetuksen tulosalueen sisällä toimintoja joudutaan järjestelemään uudella tavalla, jotta selvitään.

Oppivelvollisuuden pidentäminen olisi normaalioloissakin iso rasti, mutta nyt otamme tuon uudistuksen vastaan aivan ennennäkemättömissä olosuhteissa, kun koronapandemian takia opetusjärjestelyt etenkin siellä lukiossa ovat olleet aivan poikkeukselliset jo kuukausia eikä loppua niille näy. Etäopiskelu on kuukausia jatkuttuaan ollut monille nuorille todella raskasta eikä etäopetus opettajien suurista ponnisteluista huolimatta vastaa lähiopetusta. On syntynyt oppimisvajetta, väsymystä, motivaation ja mielenterveyden horjumista, ja myös niiden korjaamiseen joudumme panostamaan.

Nähtäväksi jää, millaisia esityksiä opetuksen tulosalueelta eteemme tulee, kunhan vuosi syyspuolelle kääntyy.

Näillä sanoilla ryhmämme hyväksyy kunnanhallituksen esityksen.

Valtuustoaloite liikenneturvallisuuden parantamiseksi Meritiellä

Tiistai 8.12.2020 klo 7:47 - Terhi

Valtuuston kokouksessa 7.12. esitin ryhmämme valtuustoaloitteen liikenneturvallisuuden parantamiseksi Nummelan Meritiellä:

Nummelan Meritielle on vuosien saatossa rakennettu lisäkaistoja helpottamaan ruuhkia ja sujuvoittamaan liikennettä. Kuitenkin tultaessa Meritietä pitkin kohti kiertoliittymää, jolta pääsee kääntymään Vihdintielle, oikeanpuoleista kaistaa usein käytetään kiihdytys-/ohituskaistana ja Vihdintiellä tullaan sitten kiireellä vasenta kaistaa ajavan eteen. Tuo ohitustavoite näyttää valitettavasti aikaansaavan sen, että Meritiellä ennen kiertoliittymää olevasta suojatiestä vähät välitetään ja siinä suojatien edessä joutuu monesti todistamaan tilannetta, jossa vasemman kaistan autoilija on pysähtyneenä, jolloin tietysti oikeankin kaistan autoilijan pitäisi pysähtyä, mutta näin ei valitettavasti aina tapahdu ja vaaratilanne on valmis. Samasta syystä myös välittömästi kiertoliittymän jälkeen Vihdintiellä olevalla suojatiellä ollaan vaarassa. Täten katsomme, että liikennettä on tarpeen kyseisessä kohdassa turvallisuussyistä rauhoittaa hidastekorotuksella.

Me allekirjoittaneet kunnanvaltuutetut esitämme, että Vihdin kunta ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin liikenneturvallisuuden parantamiseksi rakentamalla hidastekorotuksen ko. tielle. 

Vihdissä 7.12.2020

Perussuomalaisten valtuustoryhmä:

Terhi Mattila

Pasi Salonen

Vesa Honkavaara

Jarno Örnberg

Veli-Matti Laitinen

Ryhmäpuheenvuoro Karviaisen palvelutasosuunnitelmasta

Tiistai 8.12.2020 klo 7:43 - Terhi

Vuoden viimeisessä valtuustossa pidin ryhmäpuheenvuoromme ptky Karviaisen palvelutasosuunnitelmasta vuosille 2021-2024:

Karviaisen toimintaa haastaa tulevina vuosina erityisesti väestömme ikärakenteen voimakas muutos ja sen mukanaan tuoma muutostarve myös palveluiden tuottamiseen. Lasten ja nuorten määrän vähentyessä ja vastaavasti ikäihmisten määrän kasvaessa tarvitaan yhä vähemmän neuvola- ja kouluterveydenhoitajia ja vastaavasti yhä enemmän hoitajia ikäihmisten avuksi. Tilanne edellyttää myös taitavaa muutosjohtamista.

Vaikka lasten määrä on vähentynyt jo jonkin aikaa, lastensuojelun kustannukset valitettavasti eivät ole kulkeneet samassa linjassa. Onkin hyvä, että Karviainen on ottamassa lastensuojelun sijaishuollon palvelut omaksi toiminnakseen ostopalveluiden sijaan. Näin varmasti saadaan perheille ehjempi tuki- ja palvelukokonaisuus, etenkin kun vielä perhetyönkin omaa palvelutuotantoa kehitetään.

Osa palveluista voidaan tuottaa niin, ettei se välttämättä tarvitse omaa kiinteää toimipistettä, vaan palvelu tulee asiakkaan luokse. Näin on toiminut jo useamman vuoden ajan hammashuollon liikkuva pop-up-yksikkö, jonka avulla koululaisten hammastarkastukset on pääosin tehty kouluilla eikä koululaisten ole tarvinnut kesken koulupäivän lähteä – joidenkin jopa takseilla – terveysasemalle. Toivon, että näitä liikkuvia yksiköitä hyödynnetään tulevaisuudessa siten, että kun esimerkiksi jonkun kyläkoulumme oppilaille on hammastarkastusajat, niin samalle päivälle voitaisiin tarjota myös alueen muulle väestölle aikoja eli myös he voisivat liikkuvaa yksikköä hyödyntää.

Digitaaliset palvelut, laitteet, videoyhteydet ynnä muut ovat toki isossa kokonaisuudessa hyvä renki, mutta sen suurempaa asemaa niille ei tule antaa. Ne eivät koskaan korvaa ihmiskontaktia ja erityisesti sille väestönosalle, joka ei ole älylaitteiden kanssa sinut, pitää varmistaa mahdollisuus asioida perinteisin menetelmin.

Vaikka Karviaisen palvelutasosuunnitelma tähtää suuriinkin toiminnallisiin muutoksiin ja kustannusten hillintään, olen erittäin tyytyväinen, että palvelutaso halutaan pitää vähintään nykyisellä tasolla.

Näillä sanoilla Perussuomalaisten valtuustoryhmä hyväksyy Karviaisen palvelutasosuunnitelman vuosille 21-24.

Puheenvuoroni talousarviosta ja veroasioista

Keskiviikko 11.11.2020 klo 11:28 - Terhi

Maanantaina 9.11. käytin valtuustossa seuraavan henkilökohtaisen puheenvuoron:

Ympäri Suomen kunnat ovat tänä syksynä hirmuisten haasteiden edessä etsiessään talouden tasapainotuskeinoja. Jonkin verran tietysti lohduttaa se, ettemme ole tässä suossa yksin, mutta kun normaalistikin tulevaisuuden ennustaminen on hankalaa, niin nyt koronan kourissa se on aika mahdotonta.

Jokainen meistä ymmärtää tilanteen vakavuuden ja että nyt on karsittava sieltä ja täältä ja tehtävä jopa palvelutasoon heikennyksiä, jotta pysymme pinnalla. Sanoisin, että on palattava perusarkeen – hoitamaan perustehtäviä eikä ylimääräiseen ole varaa. Esimerkiksi maahanmuuttohenkilöstöstä on voitava nipistää, jos kerran nipistetään opetuksestakin.

En kuitenkaan ole valmis lakkauttamaan kyliltä niiden viimeisiä palveluja, sillä kun ne kerran lakkautetaan, eivät ne yleensä takaisin tule. Tässä kohdin täytyy todeta, että kun luin mm. Vihtijärven koulun lakkautusesityksen yhteydessä laadittua lapsivaikutusten arviointia, niin tuli sellainen tunne, että olen lukenut sen saman arvioinnin ennenkin. Kaivoin esiin Oinasjoen koulun lakkautuksen yhteydessä tehdyn arvioinnin ja kas, nehän ovat lähes identtisiä. Kiitän viranhaltijoita siitä, että nykyään nämä arvioinnit sentään tehdään melko varhaisessa vaiheessa, mutta kritisoin kyllä sitä, että edelleen ne näköjään tehdään vain, koska on pakko tehdä. Lukiessani vertailua, joka Vihtijärven ja Haimoon koulujen välillä oli tehty, tulin kyllä suorastaan surulliseksi, kun Vihtijärven kohdalle oli varsin negatiiviseen sävyyn kirjattu, että vähäisen lapsimäärän vuoksi oppilaiden on vaikea löytää samanhenkistä kaveria ja osa oppilaista kokee jäävänsä yksin, kun ei ole samanikäistä ja samaa sukupuolta olevaa kaveria. Surulliseksi tulin, koska minulle vakuutettiin, etteivät Vihtijärven oppilaat ole tuollaisia ongelmia nostaneet esiin.  Miksi tuollainen kirjaus sitten on tehty, on mielestäni ihan pohtimisen arvoinen kysymys… Lapsivaikutusten arvioinnissa vertailtiin myös esim. koulujen kerhotarjontaa. Sen osalta on hyvä muistaa ja sen pitäisi mielestäni olla näissä vaikutusarvioinneissa kirjattuna, että kuljetusoppilaat eivät oikein pysty koulupäivän ulkopuolisiin kerhoihin osallistumaan, koska koulutaksihan ei odota. Eli vaikka siellä vastaanottavaksi ajatellussa koulussa olisi mitä tarjolla, niin se ei kuljetusoppilaita juurikaan lämmitä… Ja kun nyt kuljetuksista tuli puhe, niin olisihan sinne vaikutusarviointiin voinut laittaa maininnan myös niiden teiden kunnosta, joita pitkin Vihtijärven lapset Haimooseen olisivat tulleet kulkemaan. Olisimme sitten jokainen tykönämme voineet miettiä, onko lapsen etu kulkea kouluun omin jaloin vai päätyä kuoppaiseen kyytiin..

Verotusasiat käsiteltiinkin tuossa jo aiemmin ja muutama sana vielä niistä: Koska olemme jo saaneet polttoaineveron korotuksen, saamassa sellaisen kenties tulevaisuudessakin, saamassa kenties tietullit tai ruuhkamaksut tai millä nimellä niitä kulloinkin kutsutaan ja koska monen vihtiläisen työmatka on pitkä ja kallis jo nyt, en haluaisi olla tekemässä vihtiläisten työssäkäynnistä yhtään kannattamattomampaa. Kun emme nyt nosta veroprosentteja, olemme Kuuma-kuntien kevyimpiä kiinteistöverottajia ja sitä kannattaa mielestäni kaikissa kanavissa mainostaa – etenkin kun tällä hetkellä tuntuu olevan mielenkiintoa muuttaa kaupungeista hiukan väljemmille vesille, varmasti myös tänne Vihtiin.

Pohdintaa koulujen avaamisesta koronakeväänä 2020

Torstai 30.4.2020 klo 16:38 - Terhi

Pohdintaa peruskoulujen avaamisesta lukuvuoden 2 viimeiseksi viikoksi:

Kun maaliskuun puolivälissä kouluissa siirryttiin pääosin etäopetukseen todella nopealla aikataululla, oli se monin paikoin melkoinen koettelemus niin opettajille kuin oppilaillekin.

Alkuhankaluuksien jälkeen etäopetus on ymmärtääkseni kuitenkin sujunut pääosin hyvin. Niin opettajat kuin oppilaatkin ovat oppineet uusia työskentelytapoja ja esimerkiksi monille kiusatuille ja sisäilmaongelmista kärsiville tämä etäopetusjakso on ollut suoranainen helpotus.

Varjopuolena ne lapset, joiden kotona asiat eivät ole ihan mallillaan, ovat varmasti kärsineet ja heihin tuleekin nyt kaikkien turvaverkkojen panostaa.

Tiedän, että perusoikeuksien rajoittaminen vaatii painavat perustelut – välttämättömyyden. Nyt kun päätös koulujen avaamisesta tehtiin, perusteltiin se sillä, että tällaista välttämättömyyttä ei enää ole. Mihin se katosi?? Käsittääkseni koronaviruksen suhteen juuri mikään ei vielä ole kovin varmaa. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan epidemian huippu olisi meillä tulossa vasta touko-kesäkuussa, joidenkin mukaan vasta syksyllä. Lisäksi toistaiseksi näyttää siltä, että immuniteettia ei juurikaan synny – ei ainakaan kovin pitkäksi aikaa. Todettujen tartuntojen määrä (joka on siis eri kuin todellisten tartuntojen määrä) Suomessa ei näytä hiipumisen merkkejä. Mikä on nyt siis SE juttu, joka on niin kovasti parantunut, ettei välttämättömyyttä enää ole?

Normaalissakin lähiopetusarjessa monissa kouluissa ollaan helisemässä. Osalla oppilaista on suuria haasteita itsehillinnässä, oman toiminnan ohjauksessa, sosiaalisissa tilanteissa ym ja ne ilmenevät pahimmillaan fyysisenä väkivaltana. No nyt kun koulut sitten avataan, eivät ne kuitenkaan voi toimia, kuten normaalissa arjessa, vaan 2 viimeiselle viikolle annettiin jos jonkinlaista ohjetta ja neuvoa:

-          pitää välttää tilanteita, joissa ollaan fyysisessä kontaktissa -> oikein helppo juttu 1000 henkilön täyteen ahdetussa kiinteistössä ja täyteen ahdetuissa koulutakseissa…

-          otetaan käyttöön tyhjillään olevia tiloja -> mitähän ja missähän nämä mahtavat olla?

-          pestään kädet aina sisälle tullessa, ennen ruokailua ja kotiin lähtiessä -> erinomaista mutta vie ison osan päivästä ja on hankala vahdittava ja tässä on hyvä ymmärtää myös se, että lapset eivät toimi kuin koneet ja osa ei edes ole puheella ohjattavissa…

-          koulua voi käydä kahdessa vuorossa -> ahaa, miten opettajien ja kouluohjaajien työtunnit tähän riittävät?

-          ruokaillaan luokissa -> kuinka se lämmin ateria kulkeutuu koulun kymmeniin luokkiin?

Kaikella kunnioituksella, mutta hiukan nyt tuntuu siltä, että asioista päättävillä ei kovin kummoista kokemusta koulujen arkitodellisuudesta ole. Toivotan kovasti voimia ja viisautta niille, jotka nämä järjestelyt joutuvat tekemään.

Ryhmäpuheenvuoro Oinasjoen koulun lakkauttamisesta 2.3.2020

Tiistai 3.3.2020 klo 13:54 - Terhi

Pidin valtuustossa 2.3. alla olevan puheen liittyen Oinasjoen koulun lakkauttamiseen:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat

Oinasjoen koulun oppilaaksiottoalueella asuu tänä lukuvuonna 32 oppilasta. Kuitenkin heistä vain 16 käy Oinasjoen koulua. Puolet oppilaista on siis kuntamme muissa kouluissa, koska perheet ovat näin halunneet. Tämä on meille päättäjille vahva signaali ja sitä tulee kunnioittaa, vaikka henkilökohtaisesti minua harmittaakin niiden perheiden ja lasten puolesta, jotka olisivat halunneet sen ainoan lähipalvelun säilyttää.

Vihti ei ole niittänyt mainetta asioiden hyvästä valmistelusta koulujen lakkauttamisaikeissaan eikä se tee sitä tälläkään kertaa. Paasasin jo viime vuoden puolella Oinasjoen koulun lakkautusesitykseen liittyneistä kummallisuuksista enkä kertaa niitä nyt. Tämänpäiväisen päätöksenteon tueksi on sentään yritetty tuottaa materiaalia. Liitteenä on mm. asiakirja nimeltään lapsivaikutusten arviointi, jonka ovat laatineet opetuspäällikkö ja rehtorit. Mutta kas kummaa, lapsivaikutusten arviointi onkin excel-taulukko – suurimmalta osaltaan jonkinlainen fakta-laatikko – jossa vain kerrotaan, millaisella tolalla mikäkin asia on niin Oinasjoen kuin Kuoppiksen ja Pappiksenkin kouluissa. En löydä juurikaan vaikutusarviointia. Tähän asiakirjaan on laitettu mm. kohta ”Opetussuunnitelman mukainen opetus”. Ja sen perässä kaikkien kolmen koulun sarakkeissa lukee ”Uusi opetussuunnitelma on astunut voimaan 1.8.2016”. Joo-o, niin se on tehnyt ihan kaikissa alakouluissa kaikkialla. Lisäksi siinä on kerrottu mm. näiden kolmen koulun välituntipihojen laajuudesta ja varustuksesta, mutta ei kukaan ole arvioinut, minkä koulun piha olisi lapsille toista parempi tai kuinka se pihan laajuus ja varustelu lapsiin vaikuttaa. Kaverit-kohtaan on kirjattu Oinasjoen koulun kohdalle tällainen erikoinen lause, että ”Oppilaalla ei ole kaikissa ikäluokissa ikäistään seuraa eikä välttämättä myöskään samaa sukupuolta olevaa seuraa”. Em. lause välittää Oinasjoen koulusta vahvasti negatiivista mielikuvaa. Sama asia positiivisesti ja totuudenmukaisesti kerrottuna kuuluisi tietysti niin, että Oinasjoen koulussa kaikenikäiset oppilaat sukupuoleen katsomatta leikkivät, pelaavat ja työskentelevät yhdessä ja juuri siksi heitä yläkouluun siirryttyään kehutaan toiset huomioon ottaviksi, avuliaiksi ja yhteistyötaitoisiksi.

Summa summarum: Jokainen meistä ymmärtää, että nykyisillä oppilasmäärillä Oinasjoen koulu lakkautetaan. Asioiden valmistelu ja toteutus tulee kuitenkin tehdä laadukkaasti, jottei välitettäisi kuntalaisille sellaista mielikuvaa, että asioita tehdään vain koska jokin pykälä niin edellyttää – sisällöstä viis. Kiitos.

Puheenvuoroni talousarvion 2020 valmistelusta

Maanantai 11.11.2019 klo 21:25 - Terhi

Pidin 11.11.2019 valtuustossa henkilökohtaisen puheenvuoron liittyen talousarvion muutamiin valmistelukohtiin:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuustokollegat ja muut läsnäolijat 

Haluan tässä henkilökohtaisessa puheenvuorossani lyhyesti ottaa kantaa muutamiin seikkoihin tämän talousarvion valmistelussa:

Ensinnäkin Oinasjoen koulun lakkauttamisesityksen yhteydessä on Vihta-ohjelmassa alusta asti vaikutusarviointitekstissä roikkunut maininta ”keittiön peruskorjaus voidaan jättää tekemättä vuonna 2020, kustannusarvio 190.000 euroa”. Annettiin siis ymmärtää, että koulun lakkautuksella tuommoinen menoerä jäisi laittamatta. On muuten jäätävä summa. Siis jonkinmoisen omakotitalon verran… Ilmeisesti oli tarkoitus laittaa sinne kultaiset hanat…

Olikin varsin jännittävää osallistua Oinasjoen koulun huoltajakuulemistilaisuuteen, jossa kerrottiin, että vaikka koulun toiminta jatkuisi, niin keittiöremontin voi huoletta jättää tekemättä, sillä myös astiat voidaan kuljettaa aivan kuten ruoka on kuljetettu kouluun muualta jo vuosia. Kyseessä ei siis ole valmistuskeittiö.

Tuossa mainitsemassani huoltajakuulemisessa käytiin erittäin hyvää keskustelua koulun merkityksestä kylälle ja esitettiin monia hyviä ideoita koulun kehittämisestä esim luontokoulun suuntaan tai vaikka vaihtoehdoksi oppilaille, jotka hyötyisivät rauhallisemmasta opiskeluympäristöstä. Kuulemistilaisuudesta luvattiin tehdä ja tietysti tehtiinkin myös muistio, jota en näin kunnanvaltuutettuna ole kyllä nähnyt ja sen luulisi olevan ihan oleellinen osa tätä päätöksentekoa. Wilman kautta vanhemmat oli informoitu, että kirjallisen palautteen voi jättää 6.11. mennessä. En tiedä onko jätetty, kun ei ole näkynyt. Kuulemistilaisuudessa kerrottiin, että osana lapsivaikutusten arviointia oltiin lähipäivinä järjestämässä lasten kuulemistilaisuus. Siitäkään ei ole näkynyt materiaalia. Henkilökunnan kuulemisesta en ole tietoinen, mutta toivottavasti heitäkin on kuultu. Tällaisia kuulemisia ja arviointeja ei tehdä huvin vuoksi. Niitä ei tule tehdä kiireessä eikä viime hetkellä eikä siksi, että johonkin pöytäkirjaan voidaan kirjata, että ne on tehty. Ne tulee tehdä päätöksenteon tueksi. Olemme päättämässä asiaa tässä ja nyt – ilman näitä materiaaleja.

Mikään ei tietenkään muuta sitä tosiasiaa, ettei kouluun riitä oppilaita. Mutta ei asioita näin voi silti hoitaa.

Jo alkusyksyllä Vihdin kunnan henkilöstöltä pyydettiin ideoita säästö- ja tulonhankkimiskeinoista. Arvostan suuresti sitä, että henkilöstö on osallistettu talouden tasapainottamistoimiin. Tiedän että henkilöstö on ideoitaan kertonut ja että henkilöstölle on kerrottu, että heidän ideansa annetaan kunnan päättäjille sellaisinaan talousarvion taustamateriaaliksi. Ei ole näkynyt ei.

Edellä todetun pohjalta on nyt kyllä pakko kysyä viranhaltijajohdolta, että ”miten meni noin niinku omasta mielestä?”.

Ryhmäpuheenvuoro perusopetuksen lisäresurssoinnista

Keskiviikko 5.6.2019 klo 18:16 - Terhi

Valtuuston kokouksessa 3.6. puhuin tällaisesta lisämääräraha-asiasta:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat

Teen muutosesityksen, joka on se alkuperäinen lasten ja nuorten lautakuntaan tuotu 10 kouluohjaajan ja 2 opettajan resurssilisäys, jonka kustannus tälle vuodelle on 157 500 euroa ja ensi vuodelle 410 000 euroa.Tämän esityksen takana on suurin osa ryhmästämme.

Lasten ja nuorten lautakunnan toukokuun ensimmäiseen kokoukseen tuotiin perusteltu esitys perusopetuksen lisämäärärahasta. Esityksestä oli nähtävissä, että uusi opetuspäällikkömme on jalkautunut ruohonjuuritasolle ja perehtynyt opetushenkilöstön tekemiin läheltä piti -ilmoituksiin. Lisäresursseilla oli tarkoitus vastata mm. juuri noissa läheltä piti -ilmoituksissa ilmi tulleisiin ongelmiin. Todettakoon tässä kohdin, että sanat ”läheltä piti” antavat tilanteesta aivan liian ruusuisen kuvan, kun todellisuudessa kyse on siitä, että opetushenkilöstö joutuu yhä useammin fyysisen väkivallan uhriksi työssään – siis työssään täällä Vihdin kunnan palveluksessa.

Kunnanhallitus kuitenkin palautti esityksen uuteen valmisteluun ja sen seurauksena viranhaltijat toivat lautakuntaan vielä entistäkin laajemmat ja yksilöidymmät koulukohtaiset perustelut sille, miksi lisämääräraha alkuperäisen esityksen mukaisena tarvitaan. No lautakunnasta tuli sitten lopulta ulos esitys jota kompromissiksi kutsutaan.

Sain viime perjantaina – lukuvuoden viime metreillä – parilta opettajalta postia. Toinen laittoi sähköpostiini yhteenvedon menneestä lukuvuodesta luokassaan ja toinen ihan paperipostina kappalemäärät luokkansa aikuisten kokemasta fyysisestä väkivallasta. Heidän luvallaan siteeraan heitä:

1. ”Luokassa on kaksi oppilasta, joiden molempien kanssa on ollut kiinnipitotilanteita, jotka ovat vaatineet ehdottomasti kaksi aikuista. Toisen oppilaan kanssa on kiinnipitotilanteisiin tarvittu välillä 3 aikuista, sillä tilanteet ovat olleet niin rajuja ja kestäneet niin pitkään, että on välillä täytynyt vaihtaa kiinnipitäjiä. Oppilas on hyökännyt aikuisen kimppuun ja purrut, raapinut, hakannut jaloilla, nyrkeillä, huutanut, kiljunut, tehnyt kaikkensa vahingoittaakseen aikuista. Muut oppilaat ovat kuluneen lukuvuoden aikana olleet koulussa 40 TUNTIA ILMAN OPETTAJAA, sillä luokan ainoat aikuiset, opettaja ja ohjaaja, ovat olleet kiinnipitotilanteessa yhden oppilaan kanssa.”

2. ”Kuluneen lukuvuoden aikana luokkamme aikuiset ovat joutuneet fyysisen väkivallan (siis potkujen, lyöntien, puremisten, raapimisten ja tavaroilla heittämisten) uhreiksi yhteensä 492 kertaa. Näihin lukuihin ei olla muistettu ihan kaikkea merkata, koska tämä on niin jokapäiväistä.”

Nyt käsillä olevaan kriisiin ja katastrofaaliseen tilanteeseen on vastattava. Huomionarvoista on, että lisäresurssia on perusteltu paitsi turvallisuuden takaamisella, myös sijaiskustannusten hillitsemisellä ja ennen kaikkea niiden kaikkein kalliimpien lastensuojelullisten toimien mahdollisella välttämisellä. Lisäresurssia EI OLE esitetty siihen, että oppimiseensa tukea tarvitsevat oppilaat saisivat heille kuuluvan tuen. Tässä vallitsevassa tilanteessa kärsijöitä ovat aivan kaikki:

- ne oppilaat jotka ovat niin huonossa kunnossa, että heille ehdottomasti oikeampi osoite olisi jokin muu kuin koulu

- ne opettajat ja ohjaajat jotka joutuvat työskentelemään ammattitaitonsa rajoilla ja yli

- ja sitten ne muut oppilaat, jotka tarvitsisivat opetusta ja ohjausta mutta eivät sitä saa, koska aikuisten aika menee näihin TILANTEISIIN.

Ryhmäpuheenvuoro Henkilöstöraportista 2018

Keskiviikko 5.6.2019 klo 18:03 - Terhi

Pidin valtuuuston kokouksessa 3.6. seuraavan ryhmäpuheenvuoron liittyen henkilöstöraporttiin vuodelta 2018:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat

Henkilöstöraportin tehtävä on antaa tietoa henkilöstörakenteesta ja henkilöstön tilasta. Viime vuoden henkilöstöraportti on monilta osin ikävää luettavaa: sairauspoissaolot lisääntyivät merkittävästi, työhyvinvointikyselyn tulokset heikkenivät ja vakinaisen henkilökunnan lähtövaihtuvuus ylitti kriittisen rajan oikein reippaasti.

Ylivoimainen enemmistö kunnan henkilöstöstä työskentelee lasten ja nuorten parissa varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Ja kuten kaikki tiedämme ja muistamme, lasten psyykkinen oireilu on viime vuosina lisääntynyt hälyttävästi. Lähes päivälleen vuosi sitten sanoin tässä samassa paikassa näin: ”Moni kasvatuksen ja opetuksen ammattilainen kokee tänä päivänä, että oma ammattitaito ei enää riitä yhä vaativampiin tuen tarpeisiin. Ja kun ei pysty auttamaan, vaikka sydämestään haluaisi, syntyy riittämättömyyden tunne ja ikävässä tapauksessa jopa työuupumus.”

Henkilöstöraportista voimme nyt todeta, että vaikka ateria- ja puhdistuspalveluihin ja varhaiskasvatukseen on viime vuonna kohdistettu merkittäviä panostuksia, sairauspoissaolot jatkoivat kasvuaan. Eikö signaaleja ole havaittu riittävän ajoissa? Tuliko tuki kenties liian myöhään?

Perusopetuksen puolella ei vielä olla samassa jamassa kuin varhaiskasvatuksessa, mutta sielläkin erityisesti psyykkisistä syistä - eli jaksamisen loppumisesta - johtuvat sairauspoissaolot ovat lisääntyneet.

Meillä on kunnassa varhaisen tuen/varhaisen puuttumisen malli, jossa oleellisena osana on seurata sairauspoissaoloja. Järjestelmäpuutteista johtuen näitä sairauspoissaolohälytyksiä ei viime vuonna saatu, joten lähiesimiehetkään eivät välttämättä olleet tilanteista aivan ajan tasalla.

Työntekijöillä on mahdollisuus raportoida työsuojelun ja esimiesten tiedoksi turvallisuuspuutteita, läheltä piti -tilanteita ja väkivallan uhkaa. Viime vuodelta näistä ilmoituksista yli 85% tuli opetuksen henkilöstöltä. Sellaista nappia ei sovelluksessa valitettavasti ole, josta voisi raportoida todellisen väkivallan uhriksi joutumisen. Emme siis saa päätöksentekoa varten täysin todenmukaista tietoa. Lisäksi viime vuonna ensimmäisellä vuosipuoliskolla tehdyistä ilmoituksista iso osa meni jonnekin bittiavaruuteen ja siksi saattoi liian pitkään olla sellainen virheellinen tunne, että asiat ovat mallillaan.

Paljon Vihdissä tapahtuu hyviäkin asioita. Esim. kunnan TYHY-ryhmä järjestää säännöllisesti hyvinvointi- ja virkistystoimintaa, mm. konsertteja, liikuntakursseja ja teatteriesityksiä. Liian moni mittari huutaa kuitenkin punaisena ja siksi Perussuomalaisten valtuustoryhmä toivoo, että nämä raportin myötä tietoon tulleet asiat otetaan erittäin vakavasti. Merkitsemme Henkilöstöraportin vuodelta 2018 tiedoksi.

MEILLÄ ON PAINAJAINEN

Sunnuntai 13.1.2019 klo 16:07 - Terhi

Vuodenvaihteen molemmin puolin olemme täällä Suomessa saaneet lukea uutisia järkyttävistä seksuaalirikoksista, joissa epäillyt tekijät ovat ulkomaalaistaustaisia miehiä ja uhrit suomalaisia lapsia. Epäillyistä useamman tiedetään olevan turvapaikanhakija- tai pakolaisstatuksella – olipa joku jo saanut Suomen kansalaisuudenkin. Epäillyt eivät toki ole ruotsalaisia eivätkä saksalaisia, vaan he ovat kotoisin Afrikasta ja Lähi-Idästä, joista suurin turvapaikanhakijamassa Suomeenkin on suunnannut.

Mikään yhteiskunta ei liene rikokseton ja meilläkin on rikollisia omasta takaa aivan riittävästi. Poliisin resurssit sen sijaan ovat riittämättömät. Siitäkin syystä pidän käsittämättömänä, että Suomeen päästettiin turvapaikkaa hakemaan kymmeniätuhansia lähinnä Afrikasta ja Lähi-Idästä kotoisin olevia nuoria miehiä, jotka jaksoivat hengen hädässä(?) matkustaa läpi koko turvallisen Euroopan. Kun seurasi joukkoraiskaus-, puukotus- ja taharrus gamea -uutisointia Euroopasta, pystyi päättelemään, että samat ongelmat tulevat tännekin. Tulevat vaikka kuinka hokisimme, että ”meidän pitää onnistua kotouttamisessa ja meidän pitää sitä ja meidän pitää tätä”. Laaja tilastokeskuksen ja poliisin tietoihin pohjaava selvitys ulkomaalaisten seksuaalirikollisuudesta (julkaistiin mm. Iltasanomissa 15.12.2018) kertoo, että esim. irakilaisten ja afganistanilaisten osuus seksuaalirikollisuudessa on moninkertainen suomalaiseen verrattuna. Minun on hyvin vaikea uskoa, että millään kotouttamistoimilla nuo tilastot paranisivat.

Syksyllä 2015 saimme tänne Vihtiinkin osuutemme ”siirtolaiskriisistä” vastaanottokeskusten myötä. Olin jo aktiivisesti yrittänyt unohtaa nuo ahdistavat kuukaudet vastaanottokeskuksen välittömässä läheisyydessä, mutta nyt Oulun tapahtumien myötä muistui mieleeni, kuinka omaakin alakouluikäistä tytärtäni miesjoukot mm. pysäyttelivät ja halusivat valokuvata. Sain tuohon aikaan kuntalaisilta paljon viestejä erilaisista ikävistä kohtaamisista turvapaikanhakijoiden kanssa. Toivon sydämestäni, ettei mitään pahempaa kenellekään tehty.

Tätä kirjoittaessani pomppasi sosiaalisen median uutisvirtaan tuore uutinen Helsingin Roihuvuoresta: kolme ulkomaalaistaustaista miestä otettu kiinni epäiltyinä törkeistä lapseen kohdistuvista seksuaalirikoksista. Oulun ensimmäisten tapausten tultua ilmi vuoden 2018 lopulla, KRP:n rikosylikomisario Sari Sarani kertoi kyseessä olevan vasta jäävuoren huippu. Nyt koko karmeus ilmeisesti alkaa vähitellen valjeta.

Kahden tyttären äitinä koen suurta tuskaa yhteiskuntamme tämänhetkisestä turvattomuuden tilasta nimenomaan tyttöjen ja naisten osalta. Kun teini-ikäinen tyttäreni haluaa lähteä kaverinsa kanssa Helsingin keskustaan ostoksille, mielessäni käy jo sekin vaihtoehto, että en päästä. Parhaani mukaan olen poliittisilla valinnoillani ja äänestyspäätöksilläni yrittänyt heidän tulevaisuuttaan turvata, mutta liian moni muu on valinnut ja päättänyt toisin. Suomen poliittisen johdon tehtävä on suojella omaa kansaansa ja meidän vanhempien tehtävä on suojella omia lapsiamme. Suomi on länsimainen demokratia, jossa yhteiskunnan tilaan vaikutetaan vaaleissa äänestämällä. On syytä kuitenkin ymmärtää, että äänestämällä samoin kuin ennen, saadaan samanlaista kuin tähänkin asti. Vain tekemällä toisin voi saada toisenlaisen lopputuloksen. Nyt keväällä on mahdollisuus vaikuttaa sekä eduskuntavaaleissa että Euroopan parlamentin vaaleissa. Ylempänä mainitsemieni järkyttävien uutisten pakottamina lähes kaikki poliittiset tahot lupaavat ”maahanmuuttokriittisesti” maat ja kuut, jotta äänestäjät eivät kaikkoaisi. Älä kuitenkaan sorru halpaan kopioon!

Ryhmäpuheenvuoro joukkoliikenteen järjestämistapaselvityksestä

Tiistai 11.12.2018 klo 19:05 - Terhi

Eilisessä valtuuston kokouksessa pidin seuraavan ryhmäpuheenvuoron koskien joukkoliikenteen järjestämistapaselvitystä:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja yleisö

Viime vuoden syyskuussa Vihdissä päätettiin, että järjestetään selvitys joukkoliikenteestä ja viime talven aikana tuo selvitys tehtiin. Se tehtiin vahvassa vuorovaikutuksessa kuntalaisten kanssa. Prosessin tuloksena nousi merkittävänä kehityskohteena esiin tarve päästä kuntamme monista kylistä Nummelaan ja taajamistamme Helsinkiin. Tuli esiin tarve päästä opiskelemaan ja työskentelemään myös Lohjalle ja Karkkilaan.

Tämän vuoden syyskuussa päätimme täällä valtuustossa joukkoliikenteen palvelulupauksesta, jossa nämä aiemmin mainitut toiveet pyritään vahvasti huomioimaan.

Saamamme selvityksen mukaan HSL-toteutuksena joukkoliikenteen hintalapussa lukisi 2,6 miljoonaa. Lueskelin vielä eilen HSL:n toimintaperiaatteita ja sen voimassaolevassa suunnitteluohjeessa (joka on voimassa vuoteen 2021 saakka) todetaan näin: ”Muutokset suunnitteluohjeessa: HSL-alueella tavoitellaan mahdollisimman selkeää ja houkuttelevaa joukkoliikennelinjastoa, jossa tarjontaa pyritään keskittämään tiheän palvelun joukkoliikennekäytäviin. Edellisessä suunnitteluohjeessa tähdättiin mahdollisimman kattavaan linjastoon.” HSL ei edellä mainitun pohjalta vaikuta ratkaisulta, joka vastaisi kuntalaistemme tarpeisiin.

Nykyisellä markkinaehtoisella mallilla hintalappu olisi 1,3 miljoonaa. Siis puolet HSL-hinnasta.

Perussuomalainen valtuustoryhmä ei vastusta HSL:ää, ei meillä sellaiselle mitään tarvetta ole. Mutta koska Vihdille on muista syistä jo muutenkin lankeamassa miljoonalasku Karviaisen puolelta, niin monipuolisen tarkastelun tuloksena kannatamme kunnanhallituksen esitystä.

Puheenvuoroni Talousarviosta 12.11.2018

Tiistai 13.11.2018 - Terhi

Eilisessä (12.11.) valtuuston kokouksessa käytin seuraavan henkilökohtaisen puheenvuoron talousarvioon liittyen:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat ja yleisö

Tämän talousarvion käsittelyn osalta suurin vääntö käydään luonnollisesti lasten ja nuorten asioihin liittyen, koska ne nielevät paljon rahaa. Jos joku muistaa, niin paasasin kesäkuun valtuustossa siitä, että ”Mikäli kehitys kehittyy tähän suuntaan ja tällä vauhdilla, täytyy meidän kyllä vakavasti pohtia, miten rahoitamme perusopetuksen esim. 5 vuoden kuluttua. Lasten ja heidän parissaan työskentelevien vointi ja tulevaisuus tulee olla lähitulevaisuutemme tärkeimpiä pohdittavia aiheita.”

Useana viime vuotena meille on näin talousarvion käsittelyn yhteydessä kerrottu, että alle kouluikäisten psyykkiset ongelmat ovat lisääntyneet. Nyt varhaiskasvatuksen henkilöstön jaksamiseen liittyvät sairauspoissaolot ovat viime ja tänä vuonna lisääntyneet merkittävästi. Syy löytynee edellisestä lauseesta. On hienoa, että talousarviossa on nyt panostettu varhaiskasvatukseen monenlaisilla lisäresursseilla. Ihan perusmatematiikalla kuitenkin ymmärtää, että ongelmat ovat jo siirtyneet koulun puolelle. Viimeiset 3 vuotta kouluissa juuri ekaluokkalaiset ovat olleet hyvin haastavia ja ensi syksy näyttää vielä pahemmalta. Soittelin viime viikolla muutamiin kouluihin ja kyselin, millaisia ongelmia niissä kohdataan. Seuraavassa sitaatteja vastauksista: ”käsipareja ei ole riittävästi”, ”ei ole riittävästi ohjaajia”, ”kaikki ohjaajaresurssi menee erilaisten käytösongelmien hillitsemiseen, muut jäävät oman onnensa nojaan”, ”kun opettajan voimat ehtyvät, ohjaaja on todella tarpeellinen kollegiaalinen tuki”, ”ip-toiminnasta on jouduttu soittamaan lapsen kotiin ja kertomaan, ettei lapsen kanssa pärjätä”, ”on paljon kiinnipitoja koska oppilaat vahingoittavat itseään ja/tai muita”. ”esimiehenä alkaa tuntua toivottomalta, kun ei pysty auttamaan” Sitaatit päättyvät tähän. Kuulostaako laadukkaalta ja turvalliselta opetukselta? Kuulostaako siltä, että ”hyvinvoiva henkilöstö on arvomme”(<-strategiasta)?

Tässä talousarviossa kerrotaan, että ”viimeisten vuosien aikana merkittävä määrä vakinaisessa työsuhteessa työskennelleitä kouluohjaajia on siirtynyt toisiin tehtäviin.” Kouluista on siis merkittävä määrä ammattitaitoa ja kokemusta siirtynyt muualle. Kaiken kaikkiaan kouluohjaajaresurssin määrittely on erikoinen kuvio. Viime keväänä kun tätä rehtoreilta kyselin, he vastasivat, että ohjaajatarvetta ei kysellä eikä annettua ohjaajaresurssia perustella. Tästä seuraa se, että kun käytössä on vakituisessa työsuhteessa olevien ohjaajien tunnit, voidaan keväällä kaikille taata vain se minimi 20 tuntia viikossa töitä. Ja sitten kevään ja kesän aikana odotellaan kädet kyynärpäitä myöten ristissä, että saataisiin erilaisten hankerahoitusten avulla palkattua lisää käsipareja tai jaettua lisää tunteja vakituisille. Tästä syystä kevään ja kesän aikana moni tekee ratkaisun hakeutua muualle.

Me keskustelemme täällä tänään 100 opetustunnin lisäämisestä tai lisäämättä jättämisestä. Kustannusvaikutus ensi vuodelle olisi n. 100.000 euroa. Tämä 100 tuntia määrärahoineen tarvitaan ehdottomasti – eikä se luultavasti edes riitä.

Tähän synkähkön puheen lopuksi haluan lausua muutamat kiitokset: Ensinnäkin kiitos sivistysjohtaja Ojajärvelle siitä, että hän on antanut lisäresursseja, kun syksyn mittaan on kouluihin tullut erityistä tukea tarvitsevia oppilaita lisää. Kiitos myös kaikille niille valtuutetuille, jotka ovat menneet vierailemaan kouluihin ja seuranneet arkea siellä. Ja vielä kiitos kunnanjohtaja Miettiselle hyvästä yhteistyöstä ja onnea uusiin tuuliin.

Ryhmäpuheenvuoro perusopetuksen lisäresurssoinnista

Maanantai 4.6.2018 klo 21:17 - Terhi

Tänään 4.6. pidin kunnanvaltuustossa seuraavan ryhmäpuheenvuoron:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut paikallaolijat

Totean jo tähän alkuun, että ryhmämme on valmis hyväksymään nämä esitetyt talousarviomuutokset.

Haluan kuitenkin tarkemmin pureutua tähän perusopetuksen lisäresurssiasiaan. Lisäyksenä esitetään 5 opettajatehtävää, 3 kouluohjaajatehtävää ja lisää opetustunteja kyläkouluille. Lautakunnan pöytäkirjan liitteestä kun tarkemmin katsoin, minne ja millaista resurssia esitys tarkoittaa, löysin sieltä kyllä eri määrän opettajatehtäviä ja syksyn rahatarpeen osaltakin sain kohta kohdalta laskettuna eri euromäärän, mutta tässä kokouksen alla sain vahvistuksen, että tämä esitetty 173 000 euroa on katsottu riittäväksi, joten sillä mennään.

Kun perjantaina työviikon jälkeen istuin kotisohvalle miettimään, mistä tämän kannanottoni aloittaisin, päädyin lopulta siihen, että aloitan n. 10 vuoden takaa. Tulin nimittäin itse syksyllä 2008 Vihdin kunnan palvelukseen Kuoppanummen koulukeskukseen ja työskentelen siellä edelleen. Tulin koulumaailmaan alanvaihtajana ja muistan hämmästelleeni sitä, kuinka paljon kouluissamme oli erityisopetuksen pienluokkia. Kymmenessä vuodessa on ehtinyt nähdä ja kokea monenlaista ja myös verkostoitua alan ammattilaisten kanssa niin täällä Vihdissä kuin muuallakin. Uskallan sanoa, että puhun aika monen suulla todetessani, että työ on vuosi vuodelta - ja etenkin viimeisen 5 vuoden aikana - muuttunut raskaammaksi niin psyykkisesti kuin fyysisestikin. Viime kauden valtuutetut varmasti muistavat, että jo muutama vuosi sitten meille kerrottiin, että alle kouluikäisten psyykkinen oireilu on lisääntynyt ja apua tarvitaan Karviaiselta psykiatrisen sairaanhoitajan muodossa. Tämä sama oireilu jatkuu toki koulussakin ja moni kasvatuksen ja opetuksen ammattilainen kokee tänä päivänä, että oma ammattitaito ei enää riitä yhä vaativampiin tuen tarpeisiin. Ja kun ei pysty auttamaan, vaikka sydämestään haluaisi, syntyy riittämättömyyden tunne ja ikävässä tapauksessa jopa työuupumus.

Sain sivistyskeskuksesta prosenttilukuja tehostetun ja erityisen tuen oppilasosuuksista vuosilta 2011-2017. Vuodesta 2011 alkaen tuli mahdolliseksi saada yleisen ja erityisen tuen väliin sijoittuvaa tehostettua tukea. Oletus varmaan oli, että erityisen tuen osuus pienenisi, kun osalle oppilaista riittäisi, että he saavat tehostettua tukea. Nämä prosenttiosuudet ovat Vihdissä suomenkielisessä perusopetuksessa kehittyneet seuraavasti:

vuonna 2011 erityisessä tuessa oli 12,1% oppilaista, viime vuonna siinä oli 13,1%

vuonna 2011 tehostetussa tuessa oli 6,8% oppilaista, viime vuonna siinä oli 14,2%

Ja vielä sellainen detalji tähän, että kun erityisen tuen oppilaista vieraskielisiä vuonna 2011 oli vain 1,9%, niin viime vuonna heidän osuutensa olikin jo 8,3%.

Erityisopetuksen pienluokatkin ovat vuosien saatossa pienentyneet. Osalle oppilaista 10 hengen ryhmäkin on liian suuri. Pienin tietämäni luokka tänä lukuvuonna oli 2 oppilaan ryhmä.

Mikäli kehitys kehittyy tähän suuntaan ja tällä vauhdilla, täytyy meidän kyllä vakavasti pohtia, miten rahoitamme perusopetuksen esim. 5 vuoden kuluttua. Lasten ja heidän parissaan työskentelevien vointi ja tulevaisuus tulee olla lähitulevaisuutemme tärkeimpiä pohdittavia aiheita.

Valtuustoryhmämme iloitsee näistä resurssilisäysesityksistä ja toivoo, että ne tänään hyväksytään, jotta rekrytointi voi alkaa heti huomenna.

Ryhmäpuheenvuoro Vihdin kunnan strategiasta vuosille 2018-2021

Maanantai 26.2.2018 klo 20:20 - Terhi

Pidin tänään valtuustossa seuraavanlaisen ryhmäpuheenvuoron:

Hyvä iskulause poikkeaa massasta ja herättää ajatuksia ja keskustelua. ”Asu siellä missä elät” -iskulause sai julki tultuaan monet ihmettelemään, että menivätkö nyt verbit vahingossa väärin päin. Moni vihtiläinen käy pääkaupunkiseudulla töissä ja viettää toki ison osan viikostaan siellä, ja ehkä siksi jotkut miettivät, kehotammeko nyt ihmisiä muuttamaan sinne. Vaikka työ parhaimmillaan on hyvinkin mukavaa ja antoisaa, koen silti että eläminen on sitä, mitä voi tehdä vapaa-ajalla - sitä aikaa jonka vietämme perheidemme, ystäviemme tai harrastustemme parissa.

Nokkela iskulauseemme siis kehottaa vihtiläisiä pysymään täällä ja houkuttelee uutta kotia etsiviä muuttamaan tänne.

Strategian valmistelussa hyödynnetyt muuttajatutkimus ja asukaskysely kertovat, että Vihdissä arvostetaan luonnonläheisyyttä, monipuolista luontoa, asumisen helppoutta ja asumismukavuutta. Nämä meillä siis jo on ja näitä tulee vaalia ja markkinoida. Meillä kunnan päätaajamassakin luonto on niin lähellä, että ei tarvitse hypätä autoon päästäkseen metsään. Luin viime viikolla uutisen, joka kertoi sellaisen ”hätkähdyttävän” tutkimustuloksen, että suurimpien kaupunkien lapset ovat kömpelömpiä kuin maakunnissa kasvaneet. En tiedä mitä hätkähdyttävää on sen ymmärtämisessä, että lapsi joka takapihallaan voi kiivetä puuhun, on luultavasti ketterämpi kuin lapsi joka kävelee asfaltoituja katuja. On siis tulevien sukupolvien kansanterveydenkin kannalta hyvä asua ja elää Vihdissä.

Kehittämiskohteena meillä on julkinen liikenne ja sen tiimoilta strategiaan on kirjattu että mahdollistamme sujuvampaa liikkumista paikasta toiseen. Julkinen liikenne ei kuitenkaan voi olla vain sitä, että Nummelasta pääsee Helsinkiin ja takaisin, vaan myös kyliltä on päästävä oman kuntamme ammattikouluun ja lukioon sekä harrastusten ja palveluiden pariin.

Strategiasta johdettu perusajatus, että kunta on mahdollistaja sille toiminnalle, jota kuntalaiset itse tekevät, on ehdottomasti oikeansuuntainen. Meillähän on jo nyt valtavasti aktiivisuutta, vapaaehtoistyötä ja talkootyötä ja jos ei näitä olisi, kaatuisi kunnan hoidettavaksi enemmän. Aktiivisia toimijoita tulee kannustaa ja heidän toimintaansa tukea ja helpottaa.

Hyvä esimerkki toimintakulttuurin muuttamisen tarpeellisuudesta koettiin ihan hiljattain, kun autourheilutapahtumat yritettiin kieltää pyrkimällä muuttamaan vedenottamoiden suoja-aluepäätöksiä. Onneksi asiassa päädyttiin lopulta hyvään ratkaisuun.

Hyvä esimerkki puolestaan siitä, kuinka hienostikin asioita voidaan edistää, on päätös järjestää ratsastusreitistöjen suunnittelu- ja kehittämistilaisuus. Vihtihän on todellinen hevospitäjä ja meidän hevosalan yrittäjillemme asiallinen ratsastusreitistö on oiva kilpailuvaltti.

Näillä ajatuksilla ja evästyksillä Perussuomalaisten valtuustoryhmä on valmis hyväksymään strategian esitetynlaisena.

Valtuustoaloite Etsivästä eläkeläistyöstä

Maanantai 13.11.2017 klo 21:40 - Terhi

Tänään valtuuston kokouksessa ryhmämme teki seuraavan valtuustoaloitteen:

Me allekirjoittaneet kunnanvaltuutetut esitämme, että Vihdin kunta selvittää Etsivän eläkeläistyön aloittamisen mahdollisuutta.

Etsivä eläkeläistyö toimisi samaan tapaan kuin etsivä nuorisotyökin. Se nimensä mukaisesti etsisi – tai sille voisi ilmiantaa - kaikenikäisiä eläkeläisiä, jotta he eivät syrjäytyisi yhteiskunnasta. Se etsisi ratkaisuja arjen pulmiin ja auttaisi löytämään tarvittavat palvelut, vertaisryhmät ja muut vastaavat.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä

Ryhmäpuheenvuoro veroprosenttiasioista 13.11.2017

Maanantai 13.11.2017 klo 21:36 - Terhi

Tänään 13.11. pidin valtuuston kokouksessa seuraavan ryhmäpuheenvuoron koskien tulovero- ja kiinteistöveroprosentteja vuodelle 2018:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut kuulijat

Perussuomalaisten valtuustoryhmä kannattaa molempien veroasiakohtien hyväksymistä kunnanhallituksen esittämässä muodossa.

Tuloveroprosenttimme 20,5 on toki pääkaupunkiseutuun verraten korkea, mutta kuten kunnanjohtajamme infotilaisuudessa muistutti, olemme saranakohdassa kun verrataan pääkaupunkiseudun ympäryskuntiin, joissa siis on useita kireämpiäkin verottajia. Kannattaa toki muistaa, että suurin osa kuntalaisista ei maksa lähellekään tuota 20,5 prosenttia, vaan vähennysten jälkeen efektiivinen veroaste on 15:den luokkaa.

Asumisen kustannukset tässä maassa ovat korkeat ja siksi on erittäin mukavaa, että voimme niitä vihtiläisten osalta hieman helpottaa. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin lasku lisää ostovoimaa ja tuo helpotusta kaikille asujille, mutta aivan erityisen ilahtuneita olemme siitä, että maksutaakka helpottuu niillä rintamamiestalojen vanhuksilla, joilta olemme tässä vuosien varrella saaneet paljon surullista palautetta siitä, että korkea kiinteistövero ajaa heidät rakkaista kodeistaan.

Veroprosentin lasku ei liene niitä yleisimpiä uutisia ja tällä päätöksellä voimme nyt luoda myönteistä Vihti-kuvaa. Tässä meitä toivottavasti paikallismedia ansiokkaasti auttaa.

POLIITTINEN KOTI JA MITÄ SILLE TAPAHTUI

Sunnuntai 22.10.2017 klo 16:36 - Terhi

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Perussuomalaiset sai kelpo tuloksen ja lähti mukaan maan hallitukseen. Pahaksi onneksi melko pian suomalaisten arkitodellisuuteen pukkasi Kreikan tukipakettia ja turvapaikanhakijatulvaa. Moni puoluettamme äänestänyt oli aivan ymmärrettävästi hiilenä ja vaati selityksiä ja toimintaa. Vaadin niitä silloisilta ministereiltämme itsekin.

Kuukaudesta toiseen pystytimme kuitenkin tuttuun tapaan toriteltan milloin mihinkin ja otimme kuraa niskaamme ja yritimme selitellä hallitustaipaleen tapahtumia parhain päin. Välillä otti päähän enemmän, välillä vähemmän, mutta aina seisoimme omiemme tukena. Lähettelin kannustusviestejä Timo Soinille useaan otteeseen.

Aikojen saatossa kritiikki toki laantui ja pääsimme aloittamaan kuntavaaleihin valmistautumisen. Samalla käynnistyi puolueen puheenjohtajakisan spekulointi. Syksyllä 2016 – siis kauan ennen kuin   Soini ilmoitti jatkoaikeistaan – oma puheenjohtajasuosikkini oli selvillä. Lähetin Jussi Halla-aholle viestin, jossa kerroin toivovani, että hän lähtee puheenjohtajakisaan. (Ja silti edelleen tsemppasin niin Soinia kuin muitakin omia toimijoitamme.)

Alkuvuosi 2017 meni kuntavaalityössä ja samalla toki mietitytti, mikä on puolueemme tulevaisuus. Valtakunnalliset gallupit näyttivät alamäkeä, mutta meillä paikallisesti tunnelma oli oikein hyvä. Teimme hartiavoimin töitä ja saimme erinomaisia ehdokkaita kuntavaaleihin. Facebookissa huomasin, että jotkut tuntemani perussuomalaiset olivat liittyneet Halla-ahon tueksi perustettuun ryhmään. Minulle ko. ryhmä näyttäytyi ihan samanlaisena kuin mikä tahansa henkilövaalia varten perustettu ryhmä. En itse siihen liittynyt, sillä halusin pitää oman pj-suosikkini omana tietonani. Minua ei myöskään kukaan yrittänyt kyseiseen ryhmään ylipuhua.

Kevään korvalla Soini sitten kertoi, ettei tavoittele jatkokautta ja hyvin pian oli selvää, että pj-kisa käydään Halla-ahon ja Sampo Terhon välillä. Yllättynyt ja harmissani olin siitä, että mm. puhemies Lohela ja ministerit Lindström ja Niinistö julkisesti asettuivat Terhon tueksi. Olin aina pitänyt puoluettamme sellaisena, että täällä jokainen äänioikeutettu itse päättää - ilman ohjailua. Viimeistään tuossa vaiheessa olisin itse ryhtynyt Halla-ahon kannattajaksi, sillä en pitänyt siitä, että näkyvät toimijat julkisesti valitsivat puolensa.

Kuntavaalit käytiin ja tulos oli puolueelle tappio. Täällä paikallistasolla pärjäsimme valtakunnalliseen tulokseen nähden oikein hyvin ja säilytimme kaikki 5 valtuustopaikkaamme. Vaalien jälkeen oli aika siirtää katse Jyväskylän puoluekokoukseen. Halla-ahon ja Terhon välistä kamppailua leimasi usein toistetut vakuuttelut siitä, että Terho johtaisi joukkoja edestä ja olisi kentän käytettävissä, kun taas Halla-aho yrittäisi johtaa Brysselistä käsin. Oma kokemukseni näistä kahdesta herrasta on sellainen, että kaikkien näiden vuosien aikana en saanut Terholta yhteenkään yhteydenottooni vastausta, joten tämä ”kentän käytettävissä” -argumentti upposi minuun erittäin huonosti. Halla-aholle olin kirjoitellut aika ajoin ja hän paitsi vastaili, niin myös vieraili teltallamme pariinkin otteeseen. Viikkoa(!) ennen puoluekokousta Terho alkoi sitten kovasti tavoitella myös minua. Sain puhelua, tekstiviestiä ja sähköpostia, mutta koska ohjelmassani oli valtuuston kokousta ja hääpäivää ynnä muuta tärkeää, niin en oikein ollut tavoitettavissa. Ärsytti toden teolla tuollainen, että viime metreillä alkoivat sitten minunkin ajatukseni kiinnostaa.

Puoluekokous itsessään oli jännittävä kokemus. Olin lupautunut ja valmistautunut pitämään lauantaina kannatuspuheenvuoron Halla-aholle, mutta siitä olin ennakkoon kertonut vain muutamalle tutulle. Perinteisesti jo perjantai-iltana tunnelma on ollut erinomainen ja tuttujen tapaaminen pitkästä aikaa on tuntunut hurjan mukavalta. Tällä kertaa tunnelma oli kuitenkin aivan erilainen. En sanoisi, että se oli kireä, mutta selvästi yksi jos toinenkin yritti arvailla, mitä kaverin mielessä liikkuu. Lauantaina sitten annoin ääneni puheenjohtajavaalissa Halla-aholle, 1. varapuheenjohtajan vaalissa Jussi Niinistölle ja 2. varapuheenjohtajan vaalissa Arja Juvoselle. Halla-aho valittiin, Niinistöä ja Juvosta ei, mutta sellaista demokratia on. Aina ei kaikki asiat mene kuten itse toivoisi, mutta eteenpäin mennään ja yhdessä tehdään. Ainakin luulin niin.

Pian puoluekokouksen jälkeen alkoikin sitten tapahtua kummia. Käytiin jotkut neuvottelut, kuultiin paljon puhetta arvopohjista ja lopulta koko ministeriryhmämme sekä moni kansanedustaja ilmoitti eroavansa eduskuntaryhmästä. Uskoiko joku, että Timo Soini eroaisi Perussuomalaisten ek-ryhmästä??

Sitten niitä kummia vasta alkoikin tapahtua. Loikkarit kertoivat tv:ssä, että puoluekokouksessa tehtiin epämääräisiä (natsi)tervehdyksiä ja kaulankatkaisuliikkeitä, puolue kuulemma kaapattiin, vallanvaihto juntattiin ja masinoitiin. Erityisen isossa roolissa olivat kuulemma nämä sosiaalisen median suljetut ryhmät…

Tähän päivään asti on kuultu näitä selityksiä, että ”poliittinen koti paloi kesäkuussa”, ”puolue on muuttunut yhden asian liikkeeksi” ja ”puolue on nykyään ihmisvastainen”. Puolueen ohjelmat eivät kuitenkaan ole muuttuneet. Kuntien valtuustoissa ja muissa luottamustehtävissä toimivat ne samat perussuomalaiset päättäjät kuin ennenkin ja päätettävänä on jatkuvasti kaikkea muuta kuin yhtä asiaa. Perussuomalainen kenttäväki kokoaa viikosta toiseen toritelttoja eri puolille Suomea ja tekee sitä samaa työtä kuin ennen puoluekokoustakin. Erotuksena puoluekokousta edeltävään aikaan on se, että Jussi Halla-aho johtaa nyt puoluettamme erinomaisella otteella. Hän tapaa ja kuuntelee jäsenistöä ja jakaa vastuuta. Hän on läsnä myös siellä, missä suurin osa meistä: sosiaalisessa mediassa. Voin iloisena todeta, että minun poliittinen kotini on vahvistunut. Siitä kiitos perussuomalaisille ympäri maan.

Kiitos!

Tiistai 11.4.2017 klo 18:57 - Terhi