Yhteystiedot

terhi.mattila72@gmail.com

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:68393 kpl

Uusimmat kirjoitukset

Blogin arkisto

Ryhmäpuheenvuoro Henkilöstöraportista 2018

Keskiviikko 5.6.2019 klo 18:03 - Terhi

Pidin valtuuuston kokouksessa 3.6. seuraavan ryhmäpuheenvuoron liittyen henkilöstöraporttiin vuodelta 2018:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat

Henkilöstöraportin tehtävä on antaa tietoa henkilöstörakenteesta ja henkilöstön tilasta. Viime vuoden henkilöstöraportti on monilta osin ikävää luettavaa: sairauspoissaolot lisääntyivät merkittävästi, työhyvinvointikyselyn tulokset heikkenivät ja vakinaisen henkilökunnan lähtövaihtuvuus ylitti kriittisen rajan oikein reippaasti.

Ylivoimainen enemmistö kunnan henkilöstöstä työskentelee lasten ja nuorten parissa varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Ja kuten kaikki tiedämme ja muistamme, lasten psyykkinen oireilu on viime vuosina lisääntynyt hälyttävästi. Lähes päivälleen vuosi sitten sanoin tässä samassa paikassa näin: ”Moni kasvatuksen ja opetuksen ammattilainen kokee tänä päivänä, että oma ammattitaito ei enää riitä yhä vaativampiin tuen tarpeisiin. Ja kun ei pysty auttamaan, vaikka sydämestään haluaisi, syntyy riittämättömyyden tunne ja ikävässä tapauksessa jopa työuupumus.”

Henkilöstöraportista voimme nyt todeta, että vaikka ateria- ja puhdistuspalveluihin ja varhaiskasvatukseen on viime vuonna kohdistettu merkittäviä panostuksia, sairauspoissaolot jatkoivat kasvuaan. Eikö signaaleja ole havaittu riittävän ajoissa? Tuliko tuki kenties liian myöhään?

Perusopetuksen puolella ei vielä olla samassa jamassa kuin varhaiskasvatuksessa, mutta sielläkin erityisesti psyykkisistä syistä - eli jaksamisen loppumisesta - johtuvat sairauspoissaolot ovat lisääntyneet.

Meillä on kunnassa varhaisen tuen/varhaisen puuttumisen malli, jossa oleellisena osana on seurata sairauspoissaoloja. Järjestelmäpuutteista johtuen näitä sairauspoissaolohälytyksiä ei viime vuonna saatu, joten lähiesimiehetkään eivät välttämättä olleet tilanteista aivan ajan tasalla.

Työntekijöillä on mahdollisuus raportoida työsuojelun ja esimiesten tiedoksi turvallisuuspuutteita, läheltä piti -tilanteita ja väkivallan uhkaa. Viime vuodelta näistä ilmoituksista yli 85% tuli opetuksen henkilöstöltä. Sellaista nappia ei sovelluksessa valitettavasti ole, josta voisi raportoida todellisen väkivallan uhriksi joutumisen. Emme siis saa päätöksentekoa varten täysin todenmukaista tietoa. Lisäksi viime vuonna ensimmäisellä vuosipuoliskolla tehdyistä ilmoituksista iso osa meni jonnekin bittiavaruuteen ja siksi saattoi liian pitkään olla sellainen virheellinen tunne, että asiat ovat mallillaan.

Paljon Vihdissä tapahtuu hyviäkin asioita. Esim. kunnan TYHY-ryhmä järjestää säännöllisesti hyvinvointi- ja virkistystoimintaa, mm. konsertteja, liikuntakursseja ja teatteriesityksiä. Liian moni mittari huutaa kuitenkin punaisena ja siksi Perussuomalaisten valtuustoryhmä toivoo, että nämä raportin myötä tietoon tulleet asiat otetaan erittäin vakavasti. Merkitsemme Henkilöstöraportin vuodelta 2018 tiedoksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: henkilöstö, kunta

POLIITTINEN KOTI JA MITÄ SILLE TAPAHTUI

Sunnuntai 22.10.2017 klo 16:36 - Terhi

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Perussuomalaiset sai kelpo tuloksen ja lähti mukaan maan hallitukseen. Pahaksi onneksi melko pian suomalaisten arkitodellisuuteen pukkasi Kreikan tukipakettia ja turvapaikanhakijatulvaa. Moni puoluettamme äänestänyt oli aivan ymmärrettävästi hiilenä ja vaati selityksiä ja toimintaa. Vaadin niitä silloisilta ministereiltämme itsekin.

Kuukaudesta toiseen pystytimme kuitenkin tuttuun tapaan toriteltan milloin mihinkin ja otimme kuraa niskaamme ja yritimme selitellä hallitustaipaleen tapahtumia parhain päin. Välillä otti päähän enemmän, välillä vähemmän, mutta aina seisoimme omiemme tukena. Lähettelin kannustusviestejä Timo Soinille useaan otteeseen.

Aikojen saatossa kritiikki toki laantui ja pääsimme aloittamaan kuntavaaleihin valmistautumisen. Samalla käynnistyi puolueen puheenjohtajakisan spekulointi. Syksyllä 2016 – siis kauan ennen kuin   Soini ilmoitti jatkoaikeistaan – oma puheenjohtajasuosikkini oli selvillä. Lähetin Jussi Halla-aholle viestin, jossa kerroin toivovani, että hän lähtee puheenjohtajakisaan. (Ja silti edelleen tsemppasin niin Soinia kuin muitakin omia toimijoitamme.)

Alkuvuosi 2017 meni kuntavaalityössä ja samalla toki mietitytti, mikä on puolueemme tulevaisuus. Valtakunnalliset gallupit näyttivät alamäkeä, mutta meillä paikallisesti tunnelma oli oikein hyvä. Teimme hartiavoimin töitä ja saimme erinomaisia ehdokkaita kuntavaaleihin. Facebookissa huomasin, että jotkut tuntemani perussuomalaiset olivat liittyneet Halla-ahon tueksi perustettuun ryhmään. Minulle ko. ryhmä näyttäytyi ihan samanlaisena kuin mikä tahansa henkilövaalia varten perustettu ryhmä. En itse siihen liittynyt, sillä halusin pitää oman pj-suosikkini omana tietonani. Minua ei myöskään kukaan yrittänyt kyseiseen ryhmään ylipuhua.

Kevään korvalla Soini sitten kertoi, ettei tavoittele jatkokautta ja hyvin pian oli selvää, että pj-kisa käydään Halla-ahon ja Sampo Terhon välillä. Yllättynyt ja harmissani olin siitä, että mm. puhemies Lohela ja ministerit Lindström ja Niinistö julkisesti asettuivat Terhon tueksi. Olin aina pitänyt puoluettamme sellaisena, että täällä jokainen äänioikeutettu itse päättää - ilman ohjailua. Viimeistään tuossa vaiheessa olisin itse ryhtynyt Halla-ahon kannattajaksi, sillä en pitänyt siitä, että näkyvät toimijat julkisesti valitsivat puolensa.

Kuntavaalit käytiin ja tulos oli puolueelle tappio. Täällä paikallistasolla pärjäsimme valtakunnalliseen tulokseen nähden oikein hyvin ja säilytimme kaikki 5 valtuustopaikkaamme. Vaalien jälkeen oli aika siirtää katse Jyväskylän puoluekokoukseen. Halla-ahon ja Terhon välistä kamppailua leimasi usein toistetut vakuuttelut siitä, että Terho johtaisi joukkoja edestä ja olisi kentän käytettävissä, kun taas Halla-aho yrittäisi johtaa Brysselistä käsin. Oma kokemukseni näistä kahdesta herrasta on sellainen, että kaikkien näiden vuosien aikana en saanut Terholta yhteenkään yhteydenottooni vastausta, joten tämä ”kentän käytettävissä” -argumentti upposi minuun erittäin huonosti. Halla-aholle olin kirjoitellut aika ajoin ja hän paitsi vastaili, niin myös vieraili teltallamme pariinkin otteeseen. Viikkoa(!) ennen puoluekokousta Terho alkoi sitten kovasti tavoitella myös minua. Sain puhelua, tekstiviestiä ja sähköpostia, mutta koska ohjelmassani oli valtuuston kokousta ja hääpäivää ynnä muuta tärkeää, niin en oikein ollut tavoitettavissa. Ärsytti toden teolla tuollainen, että viime metreillä alkoivat sitten minunkin ajatukseni kiinnostaa.

Puoluekokous itsessään oli jännittävä kokemus. Olin lupautunut ja valmistautunut pitämään lauantaina kannatuspuheenvuoron Halla-aholle, mutta siitä olin ennakkoon kertonut vain muutamalle tutulle. Perinteisesti jo perjantai-iltana tunnelma on ollut erinomainen ja tuttujen tapaaminen pitkästä aikaa on tuntunut hurjan mukavalta. Tällä kertaa tunnelma oli kuitenkin aivan erilainen. En sanoisi, että se oli kireä, mutta selvästi yksi jos toinenkin yritti arvailla, mitä kaverin mielessä liikkuu. Lauantaina sitten annoin ääneni puheenjohtajavaalissa Halla-aholle, 1. varapuheenjohtajan vaalissa Jussi Niinistölle ja 2. varapuheenjohtajan vaalissa Arja Juvoselle. Halla-aho valittiin, Niinistöä ja Juvosta ei, mutta sellaista demokratia on. Aina ei kaikki asiat mene kuten itse toivoisi, mutta eteenpäin mennään ja yhdessä tehdään. Ainakin luulin niin.

Pian puoluekokouksen jälkeen alkoikin sitten tapahtua kummia. Käytiin jotkut neuvottelut, kuultiin paljon puhetta arvopohjista ja lopulta koko ministeriryhmämme sekä moni kansanedustaja ilmoitti eroavansa eduskuntaryhmästä. Uskoiko joku, että Timo Soini eroaisi Perussuomalaisten ek-ryhmästä??

Sitten niitä kummia vasta alkoikin tapahtua. Loikkarit kertoivat tv:ssä, että puoluekokouksessa tehtiin epämääräisiä (natsi)tervehdyksiä ja kaulankatkaisuliikkeitä, puolue kuulemma kaapattiin, vallanvaihto juntattiin ja masinoitiin. Erityisen isossa roolissa olivat kuulemma nämä sosiaalisen median suljetut ryhmät…

Tähän päivään asti on kuultu näitä selityksiä, että ”poliittinen koti paloi kesäkuussa”, ”puolue on muuttunut yhden asian liikkeeksi” ja ”puolue on nykyään ihmisvastainen”. Puolueen ohjelmat eivät kuitenkaan ole muuttuneet. Kuntien valtuustoissa ja muissa luottamustehtävissä toimivat ne samat perussuomalaiset päättäjät kuin ennenkin ja päätettävänä on jatkuvasti kaikkea muuta kuin yhtä asiaa. Perussuomalainen kenttäväki kokoaa viikosta toiseen toritelttoja eri puolille Suomea ja tekee sitä samaa työtä kuin ennen puoluekokoustakin. Erotuksena puoluekokousta edeltävään aikaan on se, että Jussi Halla-aho johtaa nyt puoluettamme erinomaisella otteella. Hän tapaa ja kuuntelee jäsenistöä ja jakaa vastuuta. Hän on läsnä myös siellä, missä suurin osa meistä: sosiaalisessa mediassa. Voin iloisena todeta, että minun poliittinen kotini on vahvistunut. Siitä kiitos perussuomalaisille ympäri maan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: puoluekokous, kuntavaalit, loikkarit

Kiitos!

Tiistai 11.4.2017 klo 18:57 - Terhi

Kiitosilmoitus_someen_2017.png

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit

Kuntavaalisivuni

Lauantai 11.2.2017 klo 12:28 - Terhi

Olen ehdolla kuntavaaleissa. Puolueemme tarjoaa erinomaisen vaalityökalun ehdokkailleen. Minun vaalisivuni löytyy täältä: https://vaalit.perussuomalaiset.fi/ehdokas/terhi-mattila

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaalit, kuntavaalit

Kyläkoulut

Sunnuntai 17.11.2013 klo 9:24 - Terhi

Perusopetus on Suomessa keskeinen lähipalvelu. Kyläkoulu on kunnassa vetovoimatekijä. Kyläkoulujen puolustajia monesti moititaan siitä, että he puolustavat kouluja tunteella eivätkä ajattele asiaa järjellä. On kuitenkin arvokasta, että kyläläisillä on omaan kouluunsa positiivinen tunneside. Se osoittaa että koulu on tärkeä. Kyläläisten vahva tunneside kouluun luo myös lapsille positiivisen oppimisilmapiirin ja se jos mikä on tänä päivänä tärkeää.

Minä puolustan vihtiläisiä kyläkouluja järjellä:

-          Kuntamme suuret koulut ovat täynnä. Viime vuosina on myös aivan liikaa kärsitty sisäilmaongelmista ja jouduttu keksimään äkkiratkaisuja uusiksi koulutiloiksi. Miksi siis pitäisi lakkauttaa toimivat, terveet koulut?

-          Perusopetuslain mukaisesti oppilailla on oikeus kolmiportaiseen tukeen: yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Joissakin vihtiläiskouluissa – niin suurissa kuin pienissäkin - alkaa kolmasosa oppilaista olla tehostetun tai erityisen tuen piirissä. Tämä tuen tarve asettaa rajat ryhmäkoolle. Ryhmäkoot eivät ole keskenään vertailukelpoisia, sillä ryhmä ei koskaan muodostu täysin samanlaisista yksilöistä. Vihdissäkin on ns. yleisopetuksen ryhmiä, joissa saattaa olla vain 15 oppilasta. Tässä kohdin innokkain koululakkauttaja näkeekin tilaisuutensa ja laskee, että tuollaiseen luokkaan mahtuu ainakin 5 oppilasta lisää. Lakkauttaja ei vain tiedä, että noista 15 oppilaasta kolmasosa on ryhmään integroituja erityisen tuen oppilaita ja jotta he saavat tarvitsemansa avun ja tuen, ei ryhmäkokoa voida kasvattaa. Ryhmäkokojen suurentaminen johtaisi erityisopetuksen määrän yhä suurempaan kasvuun. Mistä saamme resurssit siihen? Vaarana olisi myös koulupudokkaiden määrän kasvu. Meillä ei ole kassassa miljoonia euroja syrjäytyneiden lasten ja nuorten korjaaviin toimenpiteisiin.

-          En näe liiemmin järkeä siinäkään, että lapset, jotka nyt voivat kulkea lähikouluunsa omin jaloin, laitettaisiin auton kyytiin ja kuljetettaisiin kauemmas. Se olisi paitsi ympäristön turhaa saastuttamista, myös kansanterveyden tuhoamista, kun päivittäinen luonnollinen hyötyliikunta jäisi pois. Autossa istuminen passivoi eikä koulukyyti muutenkaan ole silkkaa huvia, sillä se on monesti oiva tilaisuus kiusanteolle. Ilmaistakaan kuljettaminen ei ole.

-          Kyläkouluissa käytetyllä yhdysluokkapedagogiikalla on myönteinen vaikutus lapsen sosiaaliseen kehitykseen, yhteistyötaitoihin ja itsetuntoon. Jokainen saa vuorollaan olla autettavan ja auttajan roolissa: vanhempi opastaa nuorempaa ja taitavampi heikompaa. Kyläkouluissa eri-ikäiset lapset toimivat luontevasti yhdessä ja kaikki tuntevat toisensa, mikä luo turvallisuuden tunteen.

Kyläkoulut ovat viime vuosina olleet Suomen kuntatalouden pelinappuloita. 90-luvun alussa pienten koulujen osuus oli 64%, vuonna 2009 enää 26%. 2000-luvulla on lakkautettu tuhat peruskoulua. Kouluja on lakkautettu säästötarpeisiin vedoten ja lakkautuksia on perusteltu milloin tasapuolisuudella ja laadulla, milloin tehokkuudella ja kehittämisellä. Tällaisella supistamisella ja näivettämisellä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä tehokkuuden, tasapuolisuuden, kehittämisen tai laadun parantamisen kanssa. Kyläkoulu ja lyhyt koulumatka ovat laatua. Kyläkoulun lakkauttaminen sen sijaan sammuttaa kylästä sen viimeisenkin valon. Saa nähdä miten käy Suomelle OECD-maiden osaamisvertailussa, jossa Suomi on ollut kärkikastia. Viime päivien uutisointi kertoo karua kieltään siitä, että Suomen koululaisten osaamistaso on romahtanut.  

Onko todella niin, että kaikkien kuntien on keksittävä sama polkupyörä uudestaan ja uudestaan? Vai voisiko Vihti erottua edukseen ja ymmärtää kyläkoulujen tärkeyden tulevaisuudelleen?? Laadukas ja turvallinen peruskoulu on lapsen tulevaisuuden ja koko kansakuntamme pärjäämisen perusta – sitä emme voi tuhota. Ikään katsomatta hyvinvoiva kuntalainen on edullisin kuntalainen.

 

Olen haastatellut muutamia suuresta taajamakoulusta pieneen kyläkouluun siirtyneitä opettajia. Tässä heidän ajatuksiaan:

"Lapsi saa olla oma itsensä, eli ei tarvitse olla samasta puusta veistettyjä, esim. vaatemuoti tai muut ajan/muodin tavarat. Näin ei myöskään synny kiusaamista erilaisuudesta.

  Kaikki leikkivät ja pelaavat keskenään (1.-6.luokkalaiset). Näin nuoremmat oppivat uutta vanhemmilta ja myös toisinpäin. Lapset saavat olla lapsia! Luonnonläheisyys näkyy välitunneilla erilaisissa maja-, piilo- ja kotileikeissä.

Oppimisessa voidaan tarvittaessa jakaantua helposti pienempiin ryhmiin, jonka avulla kehitetään ryhmätyötaitoja, sosiaalisuutta ja vertaisoppimista.

Lapset pystyvät tulemaan omaan lähikouluun kävellen, pyöräillen ja potkukelkoin. Näin ei tarvitse viettää pitkiä aikoja taksissa ja lapset saavat kehitykseen tarvittavaa liikuntaa ja raikasta ulkoilmaa.

Yhteisöllisyys on TÄRKEÄ seikka. Koulukiusaamista ei esiinny ja lapsilla on hyvä olla! Kaikilla yhteisön jäsenillä on selkeästi yhteiset säännöt ja tavoitteet selvillä.

TYÖRAUHA OPPITUNNEILLA. Tämä näkyy heti. Työrauhaa ja oppilaiden ilmapiiriä ovat kehuneet monet eri henkilöt koululla ja kunnan yhteisissä tapahtumissa, missä on ollut muita kouluja mukana. Väitän, että kyläkouluissa on huomattavasti parempi työrauha oppitunneilla kuin isoissa kouluissa. Olen sen myös selkeästi itse huomannut."

 

"Pienen koulun huonot puolet ovat käytännössä taloudellisia, ja tämähän tietenkin kiinnostaa monia päättäjiä, jotka näkevät koulut ja niiden oppilaat vain pelinappuloina. Hyödyt ovat kuitenkin inhimillisesti ajateltuna moninkertaiset. Se, että lapsi saa kokea olevansa osa VÄLITTÄVÄÄ yhteisöä on terve lähtökohta, jota ei mikään rahallinen etu korvaa. Väitän, että hiukan kehnoista oppimateriaaleista ja TVT-laitteista huolimatta pieni koulu pystyy tarjoamaan lapsille huomattavasti paremman lähtökohdan tulevaisuuteen kuin iso koulu, ja jos joku haluaa tätä rahallisesti mitata, ehkä sitten suurten yhteisöjen syrjäytymisluvut kertovat omaa karua kieltään."

 

"Teemme paljon yhteistyötä päiväkodin kanssa, jossa on myös eskari. Meillä on yhteisiä tilaisuuksia ja tunteja. Tämän vuoksi lapsen siirtyminen eskarista kouluun on helppoa, koska hän tuntee jo opettajia ja muita oppilaita. Kummitunnit, joissa ryhmissä on lapsia päiväkodista ylimpiin luokkiin asti, ovat hieno keino lähentää oppilaita ja näyttää ihan pienimmillekin, että isot oppilaat eivät ole millään lailla pelottavia.

Isommat oppilaat osaavat ottaa pienemmän huomioon paremmin. Yhdysluokassa oppilaat ovat vuorovuosin luokan isompia. He osaavat mielestäni ottaa tuon roolin ja auttaa pienempiä. Myös liikuntatunneilla isommat osaavat usein huomioida pienemmät.

Me opettajat tunnemme kaikki koulun oppilaat. Itsekin opetan lähes kaikille oppilaille jotakin ainetta kerran viikossa. Tämä on tietysti etu myös lapselle, koska kaikki aikuiset ovat tuttuja ja helpommin lähestyttäviä. Opettajankin on helpompi ottaa lapsen yksilölliset tarpeet huomioon, kun tuntee hänet.

Pienessä koulussa on mielestäni enemmän yhteisöllisyyden tunnetta.

Lähikoulu on tietysti lapsen etu. He saavat käydä koulua tutussa ympäristössä, eivätkä matkat ole hurjan pitkiä."

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lapset, koulut, kuntalainen

Kunnallisvero vuodelle 2014

Lauantai 9.11.2013 klo 19:24 - Terhi

Maanantaina 11.11. valtuuston kokouksessa päätetään kunnallisverosta vuodelle 2014. Kunnanjohtaja esitti 0,5 %:n korotusta ja sama esitys tulee myös kunnanhallitukselta valtuustoon, vaikkakin hallituksessa kokoomus esitti, että puolen prosentin korotuksen kaveriksi tulee saada vähintään 30 henkilötyövuoden henkilöstösäästöt.

Istuin viime kesän ja kuluneen syksyn aikana kaikissa valtuuston strategiaseminaareissa. Teimme niissä vaihtelevilla kokoonpanoilla paljon hyvää ryhmätyötä ja saimme aikaiseksi Vihdille kuntastrategian. Yksi viidestä kuntapäämäärästä onkin ”huolehtiva ja houkutteleva työnantaja”. Olin siinä luulossa, että meillä ryhmien kesken vallitsi yhteinen käsitys siitä, että henkilöstöstä ja sen työhyvinvoinnista pidetään nyt huolta, jotta saataisiin kuntaan ammattitaitoista ja sitoutunutta, pysyvää henkilökuntaa. Luulin näköjään väärin.

Kunnanjohtajan talousarvioehdotuksessa vuodelle 2014 on jo 750.000 euron säästö henkilöstömenoissa ja se on tarkoitus toteuttaa lähinnä määräaikaisia työsuhteita vähentämällä – vakituista henkilökuntaa ei olla irtisanomassa eikä edes lomauttamassa. Työntekijämäärä siis ehdotuksen mukaan vähenee joka tapauksessa ja se kaiketi vähenee nimenomaan suorittavasta portaasta, koska meille on kaiken aikaa vakuuteltu, että Vihdin kunnassa hallinto on jo niin ohut, että sitä ei kerta kaikkiaan voi enää ohentaa. Käsitykseni mukaan kunnan työntekijöistä ainakin siistijät, ruokapalvelun työntekijät ja kouluohjaajat ovat ansiokkaasti pitäneet suositeltuja palkattomia vapaita ja näin osallistuneet kunnan taloustalkoisiin vapaaehtoispohjalta. Kiitoksena tästä saadaan seuraavaksi YT-neuvottelut, niinkö? Tai jos vähennykset onkin tarkoitus toteuttaa eläköitymisten kautta, niin tekeekö jatkossa yksi ihminen kahden ihmisen työt?

Vanhusväestön osuus kasvaa ja lapsetkin tarvitsevat edelleen päivähoidon, kasvatuksen ja koulutuksen. Työntekijöitä tarvitaan tuottamaan kunnan lakisääteiset palvelut ja hoitamaan velvoitteet, joita muuten on maamme hallituksen toimesta tulossa taas lisää esimerkiksi oppilashuoltolain muodossa. Valtionosuuksia sen sijaan ollaan leikkaamassa.

Kaikissa palautteissa, joita olen veroprosenttiin liittyen saanut, on todettu, että veroja voidaan - jos nyt ei suoranaisesti mielellään niin ainakin mukisematta - maksaa lisää, jotta saadaan olemassa olevat palvelut säilytettyä. Maksan itsekin tuon puolen prosentin korotuksen ihan mukisematta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vero, kunta, palvelut

Lausunto metropolialueen esiselvityksestä

Tiistai 21.5.2013 klo 6:19 - Terhi

Metropolialueen kuntia on pyydetty antamaan lausuntonsa metropoliesiselvityksestä ja eilen illalla valtuuston kokouksessa päätettiin Vihdin lausunnon sisältö. Kunnanhallituksen antama lausuntoehdotus on varsin hyvä eikä ryhmällämme ollut mitään syytä puuttua siihen. Pidin kokouksessa seuraavanlaisen ryhmäpuheenvuoron:

Ryhmämme kannattaa kunnanhallituksen lausuntoesitystä, jossa Espoo, Kirkkonummi ja Kauniainen ovat ne kunnat, joiden kanssa kuntajakoselvitys tehdään.  Haluamme kuitenkin tuoda esiin joitakin näkökohtia tästä itse selvityksestä.

Yksi aikamme suosittuja lausahduksia on ”Peruuttamalla ei pääse eteenpäin”. Tätä selvitystä lukiessa ei kyllä päässyt eteenpäin automaattivaihteistollakaan. Se sisältää niin paljon kirjoitus- ja asiavirheitä, että useampaan kertaan oli pakko peruuttaa ja yrittää yhä uudelleen ymmärtää lukemansa. Mitä mahtaa tarkoittaa ”Kunnilla on oikeus kantaa veroja vastoin kuin kunnilla” tai ”Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät vuosittain kolmen vuoden Kuuman yhteistyön toiminta- ja taloussuunnitelman ja valitsevat kuntayhteistyötä johtavan ja päätösvaltaa toimintasuunnitelman toteutuksessa käytti Kuuma-hallitus”???  Kaikesta näkee, että tämä selvitys on tuotettu kopioi-liitä-deletoi-tekniikalla ja lopputulos lähinnä halveksii lukijaa.

Metropolialueen haasteina on nostettu esiin mm. kansainvälinen kilpailukyky, muuttoliike ja asuminen. Seudun talouden kasvulle on asetettu tavoitteeksi n. 200 000 työpaikan lisäys parinkymmenen seuraavan vuoden aikana. Uusia työpaikkoja kuitenkin syntyy hitaammin kuin vanhoja katoaa. Selvitys toteaa, että uusien työpaikkojen kasvutavoitteissa onnistuminen riippuu työvoiman määrän kasvusta. Maassamme on jo satoja tuhansia työttömiä, joista ainakin osalla olisi mahdollisuus työllistyä metropoliseudulla, mutta yhtenä keskeisenä esteenä tälle on seudun korkeat asumiskustannukset. Siksi tämän selvityksen mukaan työvoiman määrän säilyttäminen edes nykyisellä tasolla edellyttää maahanmuuton lisäämistä.  Mutta mihin ne korkeat asumiskustannukset siinä vaiheessa katoavat??

Selvityksessä todetaan, että kuntien kustannusten suuruus tai pienuus ei ole selitettävissä yksinomaan kuntakoon perusteella ja että kuntaliitos tai hallintorakenteiden muutos eivät automaattisesti muuta kustannusrakenteita mihinkään suuntaan. Lisäksi vielä todetaan, että talousvaikutusten arviointi etukäteen on rakennemuutoksissa haastavaa. On mahdollista saada hallinnon kustannusten säästöjä, mutta muilta osin tulokset ovat epäselviä. Edellä mainituista seikoista huolimatta hallitus aikoo edistää kuntatalouden vakautta ja kestävyyttä nimenomaan tämän  kunta- ja palvelurakenneuudistuksensa kautta.

Tällä hetkellä metropoliseudulla osa luottamushenkilöistä toimii sekä kuntiensa että ylikunnallisissa luottamustoimissa. Tämä taas on lisännyt luottamushenkilöiden kuormittumista ja luottamustehtäviin käytettävää aikaa, mikä ilmeisesti nähdään huonona asiana. Nyt kuitenkin metropolialueelle halutaan jonkinlainen uusi hallinto, mutta ketkä siellä sitten istuvat, jos eivät metropolialueen kuntien luottamushenkilöt. Selvitys toteaa, että varsinkaan suurissa kunnissa luottamushenkilöillä ei juuri ole mahdollisuutta eikä aikaa pitää kontakteja kunnan eri osien asukkaisiin. Suurten kuntien erilaisten erityisolojen hallintakin vaatii paneutumista, joten ajankäyttövaatimukset ovat olleet jatkuvassa kasvussa ja siksi osassa suuria kuntia on jouduttu ottamaan käyttöön koko- tai osa-aikaiset luottamushenkilöt. Ja koska luottamus demokraattisiin instituutioihin on heikentynyt ja äänestysaktiivisuus esimerkiksi kuntavaaleissa laskenut, on kuntarakennemuutosten yhteydessä ryhdytty perustamaan mm. aluelautakuntia. Saatiinko tässä nyt sitten sellainen lopputulos, että luottamushenkilöiden kuormittuminen tai ajankäyttö väheni?? Tai että erilaisten hallinnon tasojen määrä väheni?

Tällaisen ”selvityksen” luettuani olen hyvin iloinen, että Vihdin kunnan lausunnossa mainitaan, että ”Vihti kannattaa selvitysten toteuttamista kuntien itse järjestämällä tavalla ja suhtautuu kielteisesti valtion mahdollisesti asettamiin uusiin selvityshenkilöihin”.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kunta, metropoli

Kuntarakennelakiluonnoksesta

Maanantai 4.3.2013 - Terhi

Pidin tänään valtuuston kokouksessa seuraavan puheen koskien lausuntopyyntöä kuntarakennelakiluonnoksesta:

Kuntarakennelakiluonnoksen lausuntopyynnössä todetaan että ”hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa  koko maan laajuisen kuntauudistuksen”. Asia ei siis ilmeisesti ole millään lailla ehdollinen, vaan tulee tapahtumaan tavalla tai toisella.

Tästä lakiluonnoksesta pyydetään lausuntoa sekä yleisellä tasolla että erikseen muutamista aihealueista, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteesta. Sote-uudistus kuitenkin elää aivan omaa elämäänsä eikä meille edes toimitettu tämän lausuntopyynnön liitteitä 3 ja 4, joista liite 4 olisi ollut ”Muistio sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen linjauksista. Melko haastavaa lausua sote-asioista mitään...

Kuntarakenneuudistuksen sinänsä hienona tavoitteena on aikaansaada elinvoimainen kuntarakenne ja vahvoja peruskuntia, jotka muodostuvat luonnollisista työssäkäyntialueista, pystyvät luomaan talouskasvua ja parantamaan työllisyyttä, pystyvät kehittämään yhdyskuntarakennetta ja toisaalta estämään sen hajautumista. Se mitä tällä kaikella konkreettisesti tarkoitetaan ja miten tähän kuntia yhdistämällä päästään, jää kuitenkin hämärän peittoon.

Helsingin seudun metropolialue on saanut tässä lakiluonnoksessa aivan oman erityisen aseman. Metropolialueella kuntarakenne ja metropolihallinto tullaan kytkemään toisiinsa. Emme kuitenkaan varmuudella tiedä, mitkä kunnat metropolialueen lopulta muodostavat, ja nimenomaan Vihti on tähänastisissa vaihtoehdoissa ollut välillä mukana – välillä ulkona. Emme tiedä sitäkään, millainen tulee metropolihallinto olemaan.

Kaiken edellä mainitun epämääräisyyden huomioon ottaen tuntuu lakiluonnoksessa annettu aikataulu todella tiukalta, kun jo hieman yli vuoden kuluttua 1.4.2014 pitäisi olla yhdistymisselvitys ja mahdollinen yhdistymisesitys tehtyinä.

Erityisen huolestuttavaa tässä lakiluonnoksessa on se, että ministeriö on ottamassa itselleen yhä suurempaa valtaa kunta- tai osakuntaliitoksia koskien. Luonnoksen pykälä 4i antaa ministeriölle mahdollisuuden määrätä erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta, ellei kunta ole ensi vuoden huhtikuun alkuun mennessä tehnyt yhdistymisesitystä. Luonnoksen pykälä 11 antaa ministeriölle niinikään mahdollisuuden panna vireille kunnan osan siirtämisen toiseen kuntaan määräämällä tuon edellä mainitun erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta.

Näillä ajatuksilla Vihdin Perussuomalainen valtuustoryhmä hyväksyy kunnanhallituksen esityksen lausunnoksi kuntarakennelain luonnoksesta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kunta

Kausi lähti käyntiin

Tiistai 29.1.2013 klo 18:39 - Terhi

Näin on valtuustokausi polkaistu käyntiin.

Istuin toki jo ennen vuodenvaihdetta kaikissa valtuustosopimus- ja luottamuspaikkaneuvotteluissa ja tutustuin muiden ryhmien edustajiin. Kävin myös seuraamassa viime valtuustokauden 2 viimeistä kokousta, joissa sai mukavasti käsityksen kokousten kulusta.

Viime torstaina 24.1. oli ensimmäinen valtuustoinfo, jonka yhteydessä metropoliselvityshenkilöt kertoivat vaihtoehtoisista kuntaliitoskuvioista ja hallinnon järjestämisen tasoista metropolialueen 14 kunnan kesken. Vaihtoehdossa A kuntaliitokset olisivat vain vähäisiä (ehkä Karkkila Vihtiin ja joitain osakuntaliitoksia), mutta valtaa pitäisi vahva metropolihallinto eli n. 100-jäseninen vaaleilla valittu valtuusto, johon optimistisinkin arvio on, että Vihti saisi 2 valtuutettua. Vaihtoehto B:ssä yhden kunnan muodostaisivat Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti ja tämän kunnan hallinto olisi vahvaa metropolihallintoa kevyempi ns. Helsingin liitto eli Uudenmaan liiton, HSL:n ja HSY:n kuntayhtymien yhdistelmä. Vaihtoehto C:ssä ei Vihti sitten enää olekaan mukana, vaan jäljelle jäävistä metropolialueen 13 kunnasta muodostettaisiin 2 suurkuntaa. Houkutteleeko näistä vaihtoehdoista joku?

Ensimmäisessä valtuuston kokouksessa maanantaina 28.1. vahvistettiin lautakunta- ym. paikat. Istun sekä nuorisolautakunnassa että Karviaisen tarkastuslautakunnassa. Tämä viikko jatkuu siten, että torstaina on luottamushenkilökoulutus aiheista kuntarakenneuudistus, sote-uudistus, kuntalakiuudistus, valtionosuusuudistus...

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtuusto, lautakunta

Suuruusluokat hiukan hakusessa

Lauantai 22.9.2012 klo 19:56 - Terhi

Jouduin tänään turvautumaan Ylen Areenaan ja katsomaan uudelleen parin päivän takaisen Ylen kuntavaalitentin, sillä minua jäi kovasti vaivaamaan, onko kuulossani vai ymmärryksessäni vikaa.

Hallituspuolueille heitettiin kritiikkiä, joka väitti, että pienituloisimmat maksavat suhteettoman kovia (kunta)veroja. Pääministerimme vastasi tähän, että ei pidä paikkaansa, sillä erilaisilla vähennyksillä on päästy siihen, että 40.000 euroa vuodessa ansaitseva maksaa 5-6% kuntaveroa ja pääministeri on tähän hyvin tyytyväinen. Pitääkö tämä nyt ymmärtää niin, että pääministerin mielestä 40.000 euroa vuodessa ansaitseva on tässä maassa pienituloinen?? Jos, niin mietityttää kyllä kovasti, että mihinkähän kastiin mahdan itse kuulua n. 20.000 euron vuosituloillani..

Katsokaapa itse 16. minuutin kohdalta:  http://areena.yle.fi/tv/1637191

Samaisessa lähetyksessä samainen pääministeri kyllä totesi valtion velan olevan noin 100 miljoonaa euroa, joten näillä mennään. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavero, pienituloinen