Puheenvuoroni Talousarviosta 12.11.2018

Tiistai 13.11.2018 - Terhi

Eilisessä (12.11.) valtuuston kokouksessa käytin seuraavan henkilökohtaisen puheenvuoron talousarvioon liittyen:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat ja yleisö

Tämän talousarvion käsittelyn osalta suurin vääntö käydään luonnollisesti lasten ja nuorten asioihin liittyen, koska ne nielevät paljon rahaa. Jos joku muistaa, niin paasasin kesäkuun valtuustossa siitä, että ”Mikäli kehitys kehittyy tähän suuntaan ja tällä vauhdilla, täytyy meidän kyllä vakavasti pohtia, miten rahoitamme perusopetuksen esim. 5 vuoden kuluttua. Lasten ja heidän parissaan työskentelevien vointi ja tulevaisuus tulee olla lähitulevaisuutemme tärkeimpiä pohdittavia aiheita.”

Useana viime vuotena meille on näin talousarvion käsittelyn yhteydessä kerrottu, että alle kouluikäisten psyykkiset ongelmat ovat lisääntyneet. Nyt varhaiskasvatuksen henkilöstön jaksamiseen liittyvät sairauspoissaolot ovat viime ja tänä vuonna lisääntyneet merkittävästi. Syy löytynee edellisestä lauseesta. On hienoa, että talousarviossa on nyt panostettu varhaiskasvatukseen monenlaisilla lisäresursseilla. Ihan perusmatematiikalla kuitenkin ymmärtää, että ongelmat ovat jo siirtyneet koulun puolelle. Viimeiset 3 vuotta kouluissa juuri ekaluokkalaiset ovat olleet hyvin haastavia ja ensi syksy näyttää vielä pahemmalta. Soittelin viime viikolla muutamiin kouluihin ja kyselin, millaisia ongelmia niissä kohdataan. Seuraavassa sitaatteja vastauksista: ”käsipareja ei ole riittävästi”, ”ei ole riittävästi ohjaajia”, ”kaikki ohjaajaresurssi menee erilaisten käytösongelmien hillitsemiseen, muut jäävät oman onnensa nojaan”, ”kun opettajan voimat ehtyvät, ohjaaja on todella tarpeellinen kollegiaalinen tuki”, ”ip-toiminnasta on jouduttu soittamaan lapsen kotiin ja kertomaan, ettei lapsen kanssa pärjätä”, ”on paljon kiinnipitoja koska oppilaat vahingoittavat itseään ja/tai muita”. ”esimiehenä alkaa tuntua toivottomalta, kun ei pysty auttamaan” Sitaatit päättyvät tähän. Kuulostaako laadukkaalta ja turvalliselta opetukselta? Kuulostaako siltä, että ”hyvinvoiva henkilöstö on arvomme”(<-strategiasta)?

Tässä talousarviossa kerrotaan, että ”viimeisten vuosien aikana merkittävä määrä vakinaisessa työsuhteessa työskennelleitä kouluohjaajia on siirtynyt toisiin tehtäviin.” Kouluista on siis merkittävä määrä ammattitaitoa ja kokemusta siirtynyt muualle. Kaiken kaikkiaan kouluohjaajaresurssin määrittely on erikoinen kuvio. Viime keväänä kun tätä rehtoreilta kyselin, he vastasivat, että ohjaajatarvetta ei kysellä eikä annettua ohjaajaresurssia perustella. Tästä seuraa se, että kun käytössä on vakituisessa työsuhteessa olevien ohjaajien tunnit, voidaan keväällä kaikille taata vain se minimi 20 tuntia viikossa töitä. Ja sitten kevään ja kesän aikana odotellaan kädet kyynärpäitä myöten ristissä, että saataisiin erilaisten hankerahoitusten avulla palkattua lisää käsipareja tai jaettua lisää tunteja vakituisille. Tästä syystä kevään ja kesän aikana moni tekee ratkaisun hakeutua muualle.

Me keskustelemme täällä tänään 100 opetustunnin lisäämisestä tai lisäämättä jättämisestä. Kustannusvaikutus ensi vuodelle olisi n. 100.000 euroa. Tämä 100 tuntia määrärahoineen tarvitaan ehdottomasti – eikä se luultavasti edes riitä.

Tähän synkähkön puheen lopuksi haluan lausua muutamat kiitokset: Ensinnäkin kiitos sivistysjohtaja Ojajärvelle siitä, että hän on antanut lisäresursseja, kun syksyn mittaan on kouluihin tullut erityistä tukea tarvitsevia oppilaita lisää. Kiitos myös kaikille niille valtuutetuille, jotka ovat menneet vierailemaan kouluihin ja seuranneet arkea siellä. Ja vielä kiitos kunnanjohtaja Miettiselle hyvästä yhteistyöstä ja onnea uusiin tuuliin.

2 kommenttia . Avainsanat: koulut, lapset, nuoret

Ryhmäpuheenvuoro perusopetuksen lisäresurssoinnista

Maanantai 4.6.2018 klo 21:17 - Terhi

Tänään 4.6. pidin kunnanvaltuustossa seuraavan ryhmäpuheenvuoron:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut paikallaolijat

Totean jo tähän alkuun, että ryhmämme on valmis hyväksymään nämä esitetyt talousarviomuutokset.

Haluan kuitenkin tarkemmin pureutua tähän perusopetuksen lisäresurssiasiaan. Lisäyksenä esitetään 5 opettajatehtävää, 3 kouluohjaajatehtävää ja lisää opetustunteja kyläkouluille. Lautakunnan pöytäkirjan liitteestä kun tarkemmin katsoin, minne ja millaista resurssia esitys tarkoittaa, löysin sieltä kyllä eri määrän opettajatehtäviä ja syksyn rahatarpeen osaltakin sain kohta kohdalta laskettuna eri euromäärän, mutta tässä kokouksen alla sain vahvistuksen, että tämä esitetty 173 000 euroa on katsottu riittäväksi, joten sillä mennään.

Kun perjantaina työviikon jälkeen istuin kotisohvalle miettimään, mistä tämän kannanottoni aloittaisin, päädyin lopulta siihen, että aloitan n. 10 vuoden takaa. Tulin nimittäin itse syksyllä 2008 Vihdin kunnan palvelukseen Kuoppanummen koulukeskukseen ja työskentelen siellä edelleen. Tulin koulumaailmaan alanvaihtajana ja muistan hämmästelleeni sitä, kuinka paljon kouluissamme oli erityisopetuksen pienluokkia. Kymmenessä vuodessa on ehtinyt nähdä ja kokea monenlaista ja myös verkostoitua alan ammattilaisten kanssa niin täällä Vihdissä kuin muuallakin. Uskallan sanoa, että puhun aika monen suulla todetessani, että työ on vuosi vuodelta - ja etenkin viimeisen 5 vuoden aikana - muuttunut raskaammaksi niin psyykkisesti kuin fyysisestikin. Viime kauden valtuutetut varmasti muistavat, että jo muutama vuosi sitten meille kerrottiin, että alle kouluikäisten psyykkinen oireilu on lisääntynyt ja apua tarvitaan Karviaiselta psykiatrisen sairaanhoitajan muodossa. Tämä sama oireilu jatkuu toki koulussakin ja moni kasvatuksen ja opetuksen ammattilainen kokee tänä päivänä, että oma ammattitaito ei enää riitä yhä vaativampiin tuen tarpeisiin. Ja kun ei pysty auttamaan, vaikka sydämestään haluaisi, syntyy riittämättömyyden tunne ja ikävässä tapauksessa jopa työuupumus.

Sain sivistyskeskuksesta prosenttilukuja tehostetun ja erityisen tuen oppilasosuuksista vuosilta 2011-2017. Vuodesta 2011 alkaen tuli mahdolliseksi saada yleisen ja erityisen tuen väliin sijoittuvaa tehostettua tukea. Oletus varmaan oli, että erityisen tuen osuus pienenisi, kun osalle oppilaista riittäisi, että he saavat tehostettua tukea. Nämä prosenttiosuudet ovat Vihdissä suomenkielisessä perusopetuksessa kehittyneet seuraavasti:

vuonna 2011 erityisessä tuessa oli 12,1% oppilaista, viime vuonna siinä oli 13,1%

vuonna 2011 tehostetussa tuessa oli 6,8% oppilaista, viime vuonna siinä oli 14,2%

Ja vielä sellainen detalji tähän, että kun erityisen tuen oppilaista vieraskielisiä vuonna 2011 oli vain 1,9%, niin viime vuonna heidän osuutensa olikin jo 8,3%.

Erityisopetuksen pienluokatkin ovat vuosien saatossa pienentyneet. Osalle oppilaista 10 hengen ryhmäkin on liian suuri. Pienin tietämäni luokka tänä lukuvuonna oli 2 oppilaan ryhmä.

Mikäli kehitys kehittyy tähän suuntaan ja tällä vauhdilla, täytyy meidän kyllä vakavasti pohtia, miten rahoitamme perusopetuksen esim. 5 vuoden kuluttua. Lasten ja heidän parissaan työskentelevien vointi ja tulevaisuus tulee olla lähitulevaisuutemme tärkeimpiä pohdittavia aiheita.

Valtuustoryhmämme iloitsee näistä resurssilisäysesityksistä ja toivoo, että ne tänään hyväksytään, jotta rekrytointi voi alkaa heti huomenna.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koulut, lapset, nuoret

Ryhmäpuheenvuoro vuoden 2014 talousarvion muuttamisesta

Tiistai 3.6.2014 klo 15:42 - Terhi

Pidin eilen valtuuston kokouksessa seuraavanlaisen ryhmäpuheenvuoron:

"Perussuomalainen valtuustoryhmä tiedostaa että valtakunnasta rahat ovat lopussa. Sitoudumme ajatukseen säästämisen tarpeellisuudesta sekä toimintojen ja resurssien jatkuvasta tarkastelusta ja järkevästä kohdentamisesta.

Talousarvion muutosesityksiä lukiessa tuli mieleeni, että aika pienistä puroista yritetään saada nyt lätäkköä aikaan. Säästöesitykset on kuitenkin lähes poikkeuksetta avattu hyvin eli on kerrottu millaisilla toimenpiteillä saadaan säästettyä summa X. Kiitos niille, jotka kissojen ja koirien kanssa ovat kääntäneet kivet ja kannot.

Laman kourissakin meidän tulisi taata tuleville sukupolville hyvän elämän ja oppimisen edellytykset. Tarvitsemme tulevaisuudessakin eri alojen työntekijöitä, veronmaksajia, kenties jopa päättäjiä..

Olen aiemminkin täällä valtuustossa puhunut siitä, että Suomessa ja Vihdissä on yhä huonommin voivia lapsia ja nuoria. On mm. pitelemättömästi aggressiivisia ja monenlaisten oppimishaasteiden kanssa kamppailevia. Nämä lapset ja nuoret tarvitsevat tukea ja ohjausta. Vihdin kouluissa on tähän hetkeen asti ollut tukea ja ohjausta varsin hyvin tarjolla ja sillä on saatu hienoja tuloksia aikaan. Perusopetuslakihan määrittelee oppilaalle oikeuden tukeen, puhutaan niin sanotusta kolmiportaisen tuen mallista. Tuen portaiden varhaisella askelmalla ohjaajan merkitys on suuri ja sillä panoksella voidaan välttää järeämmät tukitoimet.

Kuten alussa mainitsin, ymmärrämme säästämisen tarpeen. Nyt kuitenkin esitetään koulujen ohjaajaresurssiin todella kovaa leikkausta 3600 tunnista 2200 tuntiin. Olemme siis antamassa sellaisen signaalin, että 1400 tunnin edestä kunnassa on tähän asti tehty turhaa ja tarpeetonta työtä, niinkö?

Perussuomalainen valtuustoryhmä esittää sivulle 6 seuraavanlaisen - kasvatus- ja koulutuslautakunnan päätöstä mukailevan - muutoksen: Lauseen ”Lukuvuoden 2014-2015 resurssiksi muodostuu 2200 tuntia vakituisten ohjaajien työsopimusten mukaisista tuntimääristä” perään lisätään lause ”Resurssia lisätään ja lisätalousarviota esitetään, mikäli oppilaskohtaiset syyt tai turvallisuusnäkökulma sitä edellyttävät”.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koulut, lapset, nuoret