Ajatuksiani maahanmuutosta

Tiistai 4.4.2017 klo 18:10 - Terhi

Aloitetaan sillä, että minä en vihaa ketään enkä mitään. Miellän itseni hyvin avuliaaksi ja toiset huomioon ottavaksi. En ole myöskään maahanmuutto- tai maahanmuuttajavastainen. Sen sijaan suhtaudun kyllä kriittisesti tietynlaiseen maahanmuuttoon.

Olen matkustanut pienestä pitäen – siitä kiitos vanhemmilleni. Aikuisiällä olen myös asunut ulkomailla ja onpa perheelläni ulkomailla loma-asuntokin. Jokaisessa työpaikassani minulla on ollut maahanmuuttajia työkavereina. Esikoisellamme on ulkomaalainen kummisetä. Olemme kotiimme palkanneet kolmea eri kansallisuutta olevia nuoria hoitamaan lapsiamme. En siis ole mikään pussin perällä kasvanut, erilaisuutta pelkäävä mörökölli, vaan otan ilolla vastaan lähiympäristööni maahanmuuttajat, jotka tulevat tänne töihin tai opiskelemaan, oppilasvaihtoon tai vaikka rakkauden perässä eivätkä edellytä, että olemassa oleva yhteiskuntamme muuntuu heidän tarpeisiinsa. Nyt päästäänkin siihen maahanmuuttoon, jota en lähiympäristööni halua. En halua tänne päästä varpaisiin hunnutettuja naisia, jotka joutuvat kylänraitilla kävelemään 10 metriä miesjoukon perässä. En halua tänne perheitä, joissa mies päättää saako vaimo mennä töihin tai ulos. En halua tänne miehiä, joilla on useita vaimoja - saati lapsivaimoja. En halua joukkoahdisteluja, en joukkoraiskauksia enkä terrorismia. En halua tänne ihmisiä kulttuureista, jotka ovat liian erilaisia omamme kanssa ja joista tulevien kotoutuminen ei ole missään länsimaassa kovin hyvin onnistunut.

Vuonna 2015 turvapaikanhakijavyöry ulottui Vihtiinkin. Vastustin alusta lähtien vastaanottokeskusten perustamista, sillä olin seurannut uutisointia aiheesta pitkään ja selvää oli, että iso osa tulijoista oli pelkkiä onnenonkijoita. Toisin ajattelevien mielestä Vihdin piti kuitenkin kantaa globaali vastuunsa siinä tilanteessa. Minä en käsitä, miten Vihti voisi millään lailla olla vastuussa siitä, mitä Lähi-Idässä tai Afrikassa tapahtuu. Maailmassa toki on paljon julmuutta, sotia ja luonnonkatastrofeja, ja on hirvittävää, että niissä menehtyy lapsia, naisia, vanhuksia, vammaisia. Voisin 24/7 itkeä silmät päästäni heidän kohtaloitaan miettien, mutta jos näin tekisin, menettäisin luultavasti järkeni ja toimintakykyni ja lakkaisin hyödyttämästä omaa yhteiskuntaamme. Minä koen globaalin vastuunkannon siten, että meidän täällä tulee tehdä kaikkemme, jotta oma yhteiskuntamme säilyy turvallisena emmekä omilla päätöksillämme ja toimillamme ole synnyttämässä maailmaan uusia levottomia alueita.

Vastine Rkp:n ehdokkaalle kielikokeiluasiaan

Tiistai 21.3.2017 klo 18:13 - Terhi

Seuraava kirjoitukseni julkaistiin Vihdin Uutisissa 18.3.:

Kielikokeilusta 

Rkp:n Heidi Virtanen kirjoitti Vihdin Uutisissa (4.-5.3.2017) otsikolla Kielikokeilu – millä hinnalla? ja kertoi, että hänen mielestään on erittäin ongelmallista, että lapsille ja heidän vanhemmilleen annetaan vastuu valita ja päättää asiasta, joka voi ulottua lapsen uravalintoihin asti. Hän piti kielikokeilua perussuomalaisten ehdottamassa muodossa myös erittäin isona uhkana Vihdin imagolle. 

Allekirjoittanut on aloittanut vieraiden kielten opiskelun peruskoulun 3. luokalla nimenomaan ruotsin kielellä. Pidin sekä kielestä että opettajasta ja ruotsin arvosanani oli aina kiitettävä. Peruskoulun aikana opiskelin siis ruotsia 7 vuoden ajan, sen jälkeen lukiossa 3 vuoden ajan ja vielä sen päälle kaupallisen ruotsin. Tänään lähes 45 vuoden iässä joudun toteamaan, että koskaan ikinä milloinkaan en ole ruotsin kieltä missään tarvinnut. Ja vaikka en ole katkeruuteen taipuvainen, niin myönnän, että olen monet kerrat harmitellut ruotsin opiskeluun käyttämääni aikaa ja miettinyt, kuinka usein olisin ruotsin sijaan tarvinnut esimerkiksi espanjan taitoja. Voisin kysyä, mikä on pakkoruotsin hinta minun kohdallani.

Perussuomalainen valtuustoryhmä linjasi valtuustoaloitteessa, että kielivalikoiman laajentaminen ilman velvoittavaa toisen kotimaisen kielen opiskelua olisi varmasti Vihdille vetovoimatekijä, kun yritämme houkutella uusia asukkaita kuntaamme. Ilokseni havaitsin, että Vihdin kunta on huomioinut, että maan hallituksen yksi kärkihanke on kielten opiskelun lisääminen ja monipuolistaminen. Kunta haki tähän hankerahoitusta mm. seuraavilla perusteilla: ”Vihdin kunnan uusi kieliohjelma edistää työllistymistä, on iso markkinavaltti ja luo hyvää mainetta mahdollisille uusille kuntalaisille”.  Kielikokeilu ei mielestäni missään tapauksessa olisi minkäänlainen uhka Vihdin imagolle, päinvastoin.

Koulutuksen tulosalueella valmistellaan parhaillaan kielistrategiaa, joka tulee kasvatus- ja koulutuslautakunnan hyväksyttäväksi vielä maaliskuun aikana. Helmikuun kokouksessa lautakunta päätti, että valtuustoaloitteessamme esitetty vaatimus alueellisen kielikokeilun valmistelusta yhdistetään kielistrategian valmisteluun. Tavoitteena on, että kielistrategiassa selvitetään alueellisen kielikokeilun aloittamisen edellytykset. Jään mielenkiinnolla odottamaan.

Terhi Mattila

kunnanvaltuutettu

 kuntavaaliehdokas

Perussuomalaiset

Kuntavaalisivuni

Lauantai 11.2.2017 klo 12:28 - Terhi

Olen ehdolla kuntavaaleissa. Puolueemme tarjoaa erinomaisen vaalityökalun ehdokkailleen. Minun vaalisivuni löytyy täältä: https://vaalit.perussuomalaiset.fi/ehdokas/terhi-mattila

Valtuustoaloite monipalvelukeskuksista

Maanantai 12.12.2016 klo 21:47 - Terhi

Valtuuston kokouksessa 12.12.2016 tein seuraavan aloitteen:

VALTUUSTOALOITE MONIPALVELUKESKUSTEN PERUSTAMISESTA KYLÄKOULUJEN YHTEYTEEN

Viime valtuustokokouksessa, kun talousarviota käsiteltiin, useammassakin puheenvuorossa viitattiin siihen, että jatkossa meillä tulee olla rohkeutta puuttua palveluverkkoon. No, 25 vuodessa on Suomessa ”oltu rohkeita” ja perusopetuksen kouluista on lakkautettu puolet. Samaan aikaan perusopetuksen kustannukset ovat nousseet valtavasti (lähde: Itä-Suomen AVI, opetustoimen ylitarkastaja K. Lehtola). Jälkimmäinen ei toki ole suora seuraus ensimmäisestä, mutta vaikutuksensa koululakkautuksilla varmasti on.

Nyt olisi erinomainen tilaisuus tehdä rohkeita ratkaisuja. Tämä valtuustoaloitteeni koskee ihan uudenlaisia monipalvelukeskuksia. Esitän siis, että kunta rohkeasti lähtee yhdistämään erilaisia palveluja kyläkouluihin sen sijaan että vuosi toisensa jälkeen miettii niiden lakkauttamista. Nämä kyläkoulujen yhteyteen tuotavat palvelut voivat olla esim. varhaiskasvatusta, esiopetusta, iäkkäämmän väestön hyvinvointia edistäviä palveluja. Monipalvelukeskusta voi pyörittää kunta yksin tai yhteistyössä yksityisen sektorin toimijan kanssa. Mahdollisuuksia on vaikka kuinka paljon, mutta rohkeutta se totisesti vaatii ajatella sen perinteisen laatikon ulkopuolelle.

Monipalvelukeskusten ideaan tutustuin tänä syksynä kahdessa loistavassa seminaarissa, joissa asiaa avattiin. Perustamalla kylään monipalvelukeskus oli saatu aikaan tehostettua ja sujuvampaa toimintaa, mutta myös henkilöstösäästöjä, sillä koko palvelukeskuksen henkilökunta voi parhaimmillaan olla yhteistä ja yhden esimiehen alaisuudessa. Näin esimerkiksi lyhyissä sairauspoissaoloissa sijaisjärjestely voidaan hoitaa yksikön sisäisesti. Myös tarvikehankinnoissa on mahdollista säästää, kun ne hankitaan yhteisiksi. Vuosien mittaan jos jonain vuonna koululaisten määrä on pienempi, voi kouluohjaajan tehtävässä toimiva lähihoitaja tehdä enemmän hoivatyötä vaikkapa ikäihmisten parissa. Monipalvelukeskuksen toiminta siis joustaa tarpeiden mukana.

Lopuksi kerrottakoon vielä, että Etelä-Suomen aluehallintovirasto on viime vuonna arvioinut perusopetuksen alueellista saavutettavuutta ja kirjoittaa johtopäätöksenään ja toimenpide-ehdotuksenaan seuraava: ” Valtion keskushallinnon tulee omilla toimenpiteillään tukea kuntia löytämään sellaisia ratkaisumalleja, joilla perusopetuspalvelut voidaan turvata lähipalveluna myös haja-asutusalueilla. Tästä esimerkkeinä voisivat olla kuntien rajojen ylittävän yhteistyön tukeminen opetuspalvelujen järjestämisessä, uudenlaiset etä- ja lähiopetuksen yhdistelmät sekä varsinkin haja-asutusalueen koulujen kehittäminen yhä enemmän monipalvelukeskuksiksi tulevaisuuden muuttuvassa kunnassa.”

Tehdään siis rohkeita ratkaisuja Vihdissä.

Ryhmäpuheenvuoro Vihdin lausunnosta maakunta- ja sote-uudistuksiin

Tiistai 8.11.2016 klo 18:48 - Terhi

Eilisessä (7.11.) valtuuston kokouksessa pidin seuraavan ryhmäpuheenvuoron:

Ryhmämme mielestä on tärkeää, että Vihdistä lähtee maan hallitukselle kannustava viesti, että Vihti pitää sote-uudistuksen tavoitteita ja keskeisiä keinoja kannatettavina ja perusteltuina. Tavoitteenahan on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sote-palvelut koko maassa sekä hillitä kustannusten kasvua 3 miljardilla eurolla. Sen enempää uudistuksen detaljeihin menemättä tai tulevaa valinnanvapauden toteutusmallia tietämättä totean, että uudistus on nyt kyllä saatava maaliin asti – on sitä niin pitkään leivottu. Pelkästään tällä valtuustokaudella meiltä on pyydetty sote-uudistuksesta lausuntoa jo ainakin kaksi kertaa ennen tätä.

Sote- ja maakuntauudistuksen myötä kunnilta on lähdössä iso osa nykyisistä velvoitteista. Kasvatus ja koulutus ovat tulevaisuudessa kuntien suurimpia vastuita, mutta oppilas- ja opiskelijahuolto on siirtymässä maakuntiin. Siksi ehkä tärkein osa Vihdin lausuntoa on kohta, jossa mainitaan: ”Kouluterveydenhuolto ja psykologi- ja kuraattoripalvelut tukevat vahvasti kunnan tehtävää terveyden edistämisessä ja ennaltaehkäisevässä työssä, ja niiden kiinteä yhteys opetuksen järjestämiseen pitää turvata.”

Uudistuksissa on monia muitakin haasteen ja huolenkin paikkoja, kuten päätöksenteon osittainen siirtyminen kauemmaksi kuntalaisista, maakuntien palvelulaitokset ja tyhjilleen jäävien sote-kiinteistöjen kustannusvastuut. Vihdin lausunnossa on näistä ihan oikeutetusti annettu rakentavaa kritiikkiäkin.

Ryhmämme on valmis hyväksymään kunnanhallituksen esityksen.

Pedagoginen kouluverkko ja terveiset pienkouluseminaarista

Lauantai 8.10.2016 klo 9:23 - Terhi

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tänä vuonna kyläkoulujen alasajolla on nimi Pedagoginen Kouluverkko. Onko tällaiseen päädytty, koska säästölaskelmia esittäessä joku aina esittää niihin vastalaskelmat? Vai johtuuko tämä siitä, että säästölaskelma ei ehkä aivan kaikkiin uppoa tilanteessa, jossa kunta päätti, että sillä on huonosta taloustilanteesta huolimatta varaa alkaa ottaa pakolaisia. Mene ja tiedä.

Nopeasti kuitenkin muuttui asetelma kahden vuoden takaisesta aivan päälaelleen, sillä silloin (Vihdin Uutiset nettiversio 3.10.2014) sivistysjohtaja Ojajärvi ihmetteli kuinka isojen koulujen oppilaiden vanhemmat eivät puutu siihen epätasa-arvoiseen tilanteeseen, jossa ruotsin tuntia varten opettaja on ajanut kyläkouluun jostain yläkoulusta vain viiden oppilaan tähden. Tuossa viitattiin siihen, että tänä syksynä (2016) ruotsin opiskelu aloitettiin jo 6.-luokalla ja annettiin siis ymmärtää, että alakoulun ruotsin opetukseen vaadittaisiin kieltenopettaja yläkoulusta. Tuollaista tilannetta ei ollut koskaan syntymässä, sillä luokanopettaja on kelpoinen opettamaan kaikkia alakoulun oppiaineita. Tämä on vahvistettu Opetushallituksesta.

No tänä vuonna huoli onkin sitten kyläkoulujen oppilaista mm. seuraavin perusteluin (Vihdin Uutiset nettiversio 14.9.2016):

- Opetussuunnitelman mukaisen opetuksen järjestämiseen tarvitaan riittävän suuri kouluyhteisö, jossa opetus järjestetään vuosiluokkatasoisena

- Opetussuunnitelman toteuttaminen ei ole mahdollista kahden opetusryhmän kouluissa, sillä oppilaat eivät tällöin ole opetuksen laadun suhteen yhdenvertaisessa asemassa kunnan alueella

- Erityisopettajan palveluiden on oltava käytettävissä jokaisena päivänä

- Lapsen etu on saada opiskella oman vuosiluokan tasoisessa opetuksessa koko oppitunnin ajan

- Lapsella on oikeus saada opetusta ja ohjausta useammalta aikuiselta

- Pätevät opettajat eivät hakeudu pieniin kouluihin, ja opettajalla voi olla jatkuva riittämättömyyden tunne

- Koulu on eri asia kuin koulumatka

Uusi OPS antaa mahdollisuuksia ja vapauksia hyvin monenlaiseen opettamiseen. Julkiseen keskusteluun ja perusteiksi kyläkoulujen alasajolle on nyt löydetty ainoastaan haittapuolia. Positiivisista puolista ei ole puhunut kukaan. 

Tällaisena nopean tiedonvälityksen aikana uutiset Vihdin pedagogisesta kouluverkosta levisivät nopeasti ja niitä ihmeteltiin ympäri Suomen. Vihtiläisten toivottiin osallistuvan lähestyvään valtakunnalliseen Pienkoulu-seminaariin, jossa käsiteltäisiin nimenomaan pienkoulujen ja uuden OPSin suhdetta. 

Osallistuin seminaarin ensimmäiseen päivään. Alla muistiinpanoni esiintyjäkohtaisesti: 

 Lauri Wilen, kasvatustieteen lis., tutkija, projektipäällikkö Pienkoulu OSAAVA -hanke

 Aiheena oli opettajien koulutustarpeet ja yhdysluokkaopetus

- opettajat saavat aivan liian vähän koulutusta yhdysluokkaopetukseen

- kun täydennyskoulutuksena on saatu opastusta yhdysluokkaopetukseen, opettajien osaaminen parani mm. luokkaorganisaation johtamisessa ja he käyttivät vähemmän aikaa ei-relevantteihin toimintoihin

- yhdysluokat ovat tärkeä osa maamme kouluissa myös tulevaisuudessa ja siksi sen aihealueen tutkimusta tulisi kehittää

- pienet koulut ja yhdysluokat ansaitsevat tulla huomioiduiksi suomalaisessa koulutuspolitiikassa

- onneksi uusiin OPS2016 perusteisiin on saatu luku yhdysluokkaopetuksesta

- yhdysluokissa on hyvät edellytykset vastuuntunnon ja yhteistoiminnan kehittymiselle

- heterogeeninen ryhmä antaa enemmän mahdollisuuksia sosiaaliseen kehitykseen kuin homogeeninen ryhmä

- yksilö oppii parhaiten yhteistyössä itseään kokeneemman, älyllistä tukea tarjoavan henkilön kanssa (eri-ikäisten yhdysluokka)

- yhdysluokkaopetuksessa on hyvät mahdollisuudet edistää opetuksen eheyttämistä ja käyttää monialaisia oppimiskokonaisuuksia (OPS2016)

- suositeltavaa hyödyntää erityisesti vertais- ja mallioppimisen mahdollisuuksia (OPS2016)

- lähiopetusta voidaan rikastaa etäyhteyksiä hyödyntämällä (OPS2016)

- ”Uusi OPS antaa paljon mahdollisuuksia yhdysluokkaopetukseen” (kommentoi 3.-6.-luokan opettaja)

- ”Meillä on vuosikausia tarjottu monialaisia oppimiskokemuksia mm. kylän historiaa ja kylällä harjoitettuja elinkeinoja opetukseen linkittämällä” (kommentoi kyläkoulun opettaja)

Arja-Sisko Holappa, kasvatustieteen tohtori, opetusneuvos, Opetushallitus 

Aiheena oli Opetussuunnitelma 2016 ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. 

- yhdysluokkia on 16% kaikista Suomen koululuokista

- vuosina 2010-2015 pelkästään Uudellamaalla lakkautettu 43 koulua

- kyläkoulujen vahvuus on lähiyhteisö, vaikka erilaiset vempaimet ehkä puuttuvatkin tai niitä on vähän

- OPS-perusteissa huomioidaan yhdysluokkaopetuksen tarve

- OPS-perusteissa määrätään, että yhdysluokkaopetusta voidaan käyttää oppilasmäärän pienuuden vuoksi tai pedagogisista syistä.

- OPS-perusteissa osoitetaan useita vaihtoehtoja pedagogisille ratkaisuille (etäopetus, vuosiluokkiin sitomaton opetus, monialaiset oppimiskokonaisuudet)

Tuomo Puumala, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja 

Ei varsinaista aihetta, yleistä keskustelua yhteiskunnan tilasta 

- nykypäivänä ihmisillä paljon juurettomuutta, turvattomuutta ja pelkoa

- vallalla Heti mulle kaikki nyt -ajattelu

- ei enää niin paljon yhteisöllisyyttä, naapuriapua, välittämistä

- yhteiskunnan ilmiöt tulevat myös kouluihin

- pienillä kouluilla pystytään erittäin hyvin vastaamaan yllä oleviin haasteisiin

- omilla juurilla on merkitystä -> joukkuehenki syntyy niistä

- pienissä kouluissa helppo ketterästi pilotoida esim. digitalisaatioon liittyviä hankkeita

- liian helposti ajatellaan, että resurssin pienentyessä ei voida enää tehdä asioita hyvin -> ei välttämättä pidä paikkaansa, vaatii vain enemmän luovuutta

- yhteiskuntaan tarvitaan hajautetumpi malli -> työstä tulee ajasta ja paikasta riippumatonta, pieni on kaunista

- on päästävä keskittämisvimman yli ja on säilytettävä lähipalvelut, jotta voidaan siirtyä hajautetumpaan yhteiskuntaan, jonka digitalisaatio mahdollistaa 

Mari Laurell, rehtori Kalkkisten koulusta Asikkalasta, kylähullu 

Aiheena hänen ideoimansa kyläpalvelukeskus/monipalvelukeskus ja yhdysluokkaopetus 

- Kalkkisten kyläpalvelukeskus sisältää varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen luokat 1.-6. Lapsia on hieman yli 40.

- kyläpalvelukeskuksella on yhteinen hallinto, yhteinen talous ja yhteinen henkilökunta: henkilöstöresurssien joustava käyttö yli entisten hallintorajojen, lyhytaikaisten sijaisuuksien hoito talon sisäisillä järjestelyillä <- säästöjä

- koulussa on käytössä vuosiluokkiin sitomaton opetus eli käytännössä kaikilla oppilailla on oma henkilökohtainen oppimissuunnitelma

- Mari opettaa 1.-3.-luokkaa ja koko luokka on muuten aina samaan aikaan paikalla paitsi 3.-luokkalaiset opiskelevat englantia omana ryhmänään

- pihalla ja retkillä isommat oppilaat huolehtivat pienemmistä aivan pyytämättä, se on keskuksen tavallista arkea

- opettajuus on oppimista lasten kanssa

- käytössä väripiiriksi nimetty oppituntimalli: kaksoistunti, jossa opiskellaan yhtä oppiainetta 6 eri värin piirinä, jossa jokaisella väripisteellä vietetään n. 12 minuuttia ja sen jälkeen siirrytään seuraavalle väripisteelle. Esimerkkinä äidinkielen tunnin pisteet: opettajan piste, ekapeli, kirjoitustehtävä, tarkistus ja korjaus -piste, kirjan tehtävät -piste ja jokin vaihteleva piste.

- oppimistulokset olleet todella hyviä

- lapset ”työllistyvät” koko 1,5 tuntia ja ovat motivoituneita eivätkä kyllästy, koska tietävät saavansa kohta vaihtaa toiselle pisteelle

- yhteistyö vanhempainyhdistyksen ja kyläyhdistyksen kanssa on kaiken ydin: saadaan aikaiseksi erilaisia työpajoja

- joka vuosi järjestetään leirikoulu (johon osallistuu eskari - 6.-luokka) 2-3 tunnin ajomatkan päähän ja yövytään jollain toisella kyläkoululla tutustuen ja verkostoituen

- ”Haluan lähteä ajamaan monipalvelukeskusten perustamista meillekin.” (kommentoi sivistystoimenjohtaja kunnasta, jossa 1 iso koulu ja 7 kyläkoulua)

Valtuustoaloite alueellisesta kielikokeilusta

Tiistai 6.9.2016 klo 20:33 - Terhi

Eilisessä (5.9.) kunnanvaltuuston kokouksessa esitin seuraavanlaisen valtuustoryhmämme aloitteen:

VALTUUSTOALOITE ALUEELLISESTA KIELIKOKEILUSTA VIHDISSÄ

Maamme hallitusohjelmaan on yhtenä osaamisen ja koulutuksen alueen kärkihankkeena kirjattu seuraavaa:

”Lisätään ja monipuolistetaan kieltenopiskelua. Käynnistetään alueellinen kokeilu siitä, että aloitetaan vieraan kielen opiskelu jo ensimmäisellä luokalla ja mahdollistetaan alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta eduskunnan hyväksymän ponnen mukaisesti.” 

Tuon ponnen mukaan kielivalikoimaa voitaisiin laajentaa ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua. Kieltenopiskelun valinnanvapaus synnyttäisi kuntaamme enemmän kansainvälisten kielten osaajia ja toimisi varmasti myös vetovoimatekijänä uusien asukkaiden houkuttelemisessa kuntaamme.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Vihdin kunta

1. alkaa välittömästi valmistella alueellista kielikokeilua, jossa kielivalikoimaa laajennetaan ilman velvoittavaa toisen kotimaisen kielen opiskelua,
2. tekee kielikokeilun suunnittelua, lupahakemusta ja toimeenpanoa varten selvityksen oppilaiden vanhempien käsityksistä siitä, mitä vierasta kieltä heidän lapsensa opiskelisi siinä tapauksessa, että toisen kotimaisen kielen opiskelun velvoittavuudesta voitaisiin heidän kohdallaan luopua.
3. selvittää lähikuntien kuten Karkkilan ja Lohjan kiinnostuksen ja mahdollisuudet osallistua seudulliseen kielikokeiluun ja käynnistää yhteistyön, mikäli nämä kunnat suhtautuvat myönteisesti.
4. laatii kielikokeilua koskevan esityksen ja anoo OKM:ltä (Opetus- ja kulttuuriministeriö) lupaa kokeiluun, jossa esim. saksan, ranskan, espanjan tai muun valittavan kielen lukija voisi olla opiskelematta toista kotimaista kieltä, jos vanhemmat ja oppilas näin hyväksi katsovat.

Vaikeita aikoja vai sittenkin jotain muuta

Lauantai 20.8.2016 klo 22:01 - Terhi

Ehdolla kuntavaaleissa

Sunnuntai 14.8.2016 klo 8:07 - Terhi

Vihdin Perussuomalaiset ry:n hallitus on kokouksessaa 9.8.2016 nimennyt minut ehdokkaaksi kevään 2017 kuntavaaleihin.

Muut nimetyt ehdokkaamme ovat Juhani Höylä, Veli-Matti Laitinen, Anita Lehikoinen, Annina Mäkiö, Pasi Salonen, Kristian Wikström ja Jarno Örnberg.

Olemme mukana Vihdin Wuosisatamarkkinoilla la 20.8. Tervetuloa tapaamaan!

Ryhmäpuheenvuoro varhaiskasvatusasioista

Tiistai 22.3.2016 klo 20:10 - Terhi

Eilisessä (21.3.) valtuuston kokouksessa pidin seuraavanlaisen ryhmäpuheenvuoron varhaiskasvatusasioista:

Kävin viime viikolla ilman mitään ennakkovaroituksia tutustumassa kahden vihtiläispäiväkodin arkeen.  Astuin ovesta sisään, kerroin kuka olen, mistä olen ja miksi tulin. Vaikka ajattelin olevani aika hyvin perillä päiväkotien arjesta, halusin silti omakohtaisia kokemuksia.

3-4-vuotias lapsi on vielä tosi pieni ihmisen taimi. Joku heistä on vielä vaipoissa, joku ei vielä hahmota vessahätänsä suuruutta, juuri kukaan heistä ei kaikkia talvi- ja kuravaatteita saa itse päälleen. Oli se kuulkaa iltapäivällä melkoinen operaatio saada parikymmentä lasta siirtymään sisäleikeistä wc-käyntien ja pukemisen kautta ulos. Läsnä oli tässä vaiheessa 2 aikuista, molemmilla kädet täynnä työtä ja lapsia jonossa. Tarjouduin toki auttamaan ja hetken päästä minunkin edessäni oli kurahousujono. Lapset kertoilivat ja kyselivät niitä näitä ja oli ilo huomata kuinka luottavaisesti suurin osa lapsista suhtautui uuteen vieraaseen ”tätiin”. Eräs pikkupoika jopa totesi minulle, että ”sä voisit tulla meidän ryhmään”.

Vakavampiin asioihin palatakseni, olen ennenkin puhunut lasten ja nuorten pahoinvoinnista, koska minulla tuolta koulun puolelta on siitä jo varsin hyvä kokemus. Aivan viime vuosina koulutulokkailla – siis niillä jotka varhaiskasvatuksen piiristä kouluun ensimmäiselle luokalle siirtyvät – on huomattu olevan varsin isoja haasteita etenkin sosiaalisissa taidoissa. Usein tuntuu, että ihan perusturvallisuuden tunne on vielä kehittymättä. Tämän vuoden talousarviossamme varhaiskasvatuksen tulosalueen kohdalla lukee näin ”Alle kouluikäisillä vaikeat tunne-elämän pulmat ovat lisääntyneet, näiden lasten ongelmiin on haettu apua pienryhmätoiminnalla. Varhaiskasvatuksen omien resurssien lisäksi tähän toimintaan tarvitaan yhteistyötä psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa, mikä tarkoittaa resursointia myös Karviaiselta”. No jos jo nyt alle kouluikäisten vaikeat tunne-elämän pulmat ovat lisääntyneet ja apuun tarvitaan psykiatrista sairaanhoitajaa, niin mikä mahtaisi olla suunta, jos ryhmäkokoja nyt vielä suurennettaisi. Ymmärtääkseni on edullisempaa hoitaa ja kasvattaa lapset päiväkotihenkilöstön kuin Karviaisen henkilöstön voimin.

Perussuomalainen valtuustoryhmä kannattaa kunnanhallituksen esitystä, että Vihdin varhaiskasvatuksessa ryhmäkokoja ei kasvateta.

Sitten lyhyesti subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta: Kasvatusvastuu on aina ensisijaisesti lapsen vanhemmalla. Siksi on mielestäni selvää, että kotona olevan vanhemman lapselle pääsääntöisesti tulee riittää osa-aikainen oikeus varhaiskasvatukseen.

Ryhmämme kannattaa kunnanhallituksen esitystä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta.

Valtuustoaloitteeni

Tiistai 26.1.2016 klo 20:00 - Terhi

Eilisessä valtuuston kokouksessa tein seuraavanlaisen valtuustoaloitteen, jolle sain 12 muutakin allekirjoittajaa:

Saman perheen lapsille oikeus samaan lähikouluun oppilaaksiottoalueiden muuttumisesta huolimatta

Koulujen oppilaaksiottoalueiden rajat muuttuvat toisinaan, ja sen seurauksena jotkut perheet saattavat joutua sellaiseen ikävään tilanteeseen, että saman perheen kouluikäiset lapset osoitetaan eri kouluihin. Tämä ei välttämättä ole kovin lapsi- eikä asukaslähtöistä.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Vihdin kunnassa perheet saavat vastaisuudessa valita kaikille lapsilleen saman lähikoulun, vaikka oppilaaksiottoalueiden rajat olisivat muuttuneet sen jälkeen, kun osa perheen lapsista on aloittanut koulunsa. Tämä valintaoikeus edellyttää, että perheen lapset käyvät koulua samanaikaisesti (esim. vanhin lapsi on 4.-luokalla ja nuorin 1.-luokalla).

Tiedämme toki, että jo nyt on mahdollista ilmoittaa lapsi johonkin muuhun kuin kunnan osoittamaan lähikouluun, mutta silloin poistuu oikeus koulukuljetukseen.  Tämän aloitteen myötä myös koulukuljetusoikeus sisältyisi edellä mainittuun lähikouluvalintaan sikäli kun kuljetuskriteerit (matkan pituus, vaarallisuus jne) muuten täyttyvät.

Terhi Mattila, ps.

Valtuustopuhe pakolaisten ottamisesta 7.12.2015

Maanantai 7.12.2015 klo 20:28 - Terhi

Alla valtuuston kokouksessa 7.12.2015 pitämäni puhe liittyen pakolaisten tai oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden ottamiseen:

"Kunnan huonon taloustilanteen vuoksi vuoden alussa YT-neuvottelujen seurauksena 6 henkilöä irtisanottiin, useita kymmeniä osa-aikaistettiin ja monia tehtäviä piti esim. eläköitymisten myötä jättää täyttämättä. Näiden toimien seurauksena moni kunnan työntekijä työskentelee tällä hetkellä jaksamisensa rajoilla.

Marraskuun valtuuston kokouksessa nostettiin esille se, ettei sivistyskeskus ole päässyt säästötavoitteeseensa enkä ihmettele sitä, sillä niin haastavaa työskentely kouluissa nykyään on. Valtavien säästöpaineiden kourissa päätettiin kuitenkin kahden Vihdissä sijaitsevan vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijalapsia varten palkata 3 opettajaa kolmeen eri kouluun. Uskoakseni kunta olisi päässyt halvemmalla mikäli opetus olisi viety vastaanottokeskuksiin, etenkin kun kunta maksaa nyt vielä osalle koulukuljetuksetkin. Muistuttaisin tässä vaiheessa, että Hopeaniemen vok toimii toistaiseksi täysin vajaateholla eli siellä on vain 180 tp-hakijaa ja 120 on vielä tulossa. On täysin mahdollista, että uusien tulijoiden joukossa on oppivelvollisuusikäisiä, joille kunta joutuu järjestämään opetuksen ja palkkaamaan taas lisää henkilökuntaa. Niin ja onhan Vihtiin tulossa ensi vuoden alussa kolmaskin vastaanottokeskus ja siihen majoitetaan vain alaikäisiä tp-hakijoita. Hyvässä lykyssä heistä muodostuu yksi uusi opetusryhmä.

Mikäli nyt päätämme ottaa kiintiöpakolaisia tai oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita, joutuu kunta palkkaamaan ainakin maahanmuuttokoordinaattorin, asumispalveluohjaajan, terveydenhoitajan ja mahdollisesti monia muitakin riippuen ihan siitä, minkälaisia ihmisiä tänne tulee. Aivan pian olemme siis tilanteessa, että tp-hakijoita ja mahdollisia pakolaisia varten on palkattu enemmän henkilökuntaa kuin alkuvuonna irtisanottiin. Alkaa tuntua siltä kuuluisalta hölmöläisen peiton jatkamiselta.

Sanoisin, kiitos Vihdin seurakunnan, SPR:n ja Yhteiset Lapsemme ry:n, että Vihti kantaa nyt kyllä jo vastuunsa. Maailman hirveyksiä ja julmuuksia emme me täällä valtuustossa pysty päätöksillämme vähentämään. Sen sijaan me voimme päätöksillämme yrittää pitää Vihdin turvallisena kuntana, jossa yhteiskuntarauha säilyy. Tässä pakolaisten ottamisessa on niin valtavasti taloudellisia epävarmuustekijöitä, että minä en uskalla moiseen sitoutua. Teiltä jotka kohta äänestätte tästä asiasta eri tavalla kuin minä, pyydän että ette ihan lähivuosina ehdota säästöjen nimissä kyläkoulujen sulkemista."

Asiasta äänestettiin, ja hävisimme äänestyksen luvuin 35-7, yksi tyhjä. Valtuustoryhmämme jätti aiasta eriävän mielipiteen.

Ryhmäpuheenvuoro talousarviosta 2016 ja taloussuunitelmasta

Tiistai 10.11.2015 klo 14:54 - Terhi

Vuoden takaiseen verraten käsittelemme talousarviota tänä vuonna varsin erilaisissa tunnelmissa. On hyvä, että vuosi sitten tehtyjen isojen ratkaisujen annetaan konkretisoitua ja katsomme nyt rauhassa, kuinka kunnan palvelut saadaan tuotettua. Siinä mielessä tällainen välivuosi isoista ratkaisuista on varmasti paikallaan.

On helppoa liputtaa talousarvion viiden keskeisen painopistealueen puolesta. Ehdottomasti tarvitsemme elinvoiman vahvistamiseksi (1) paitsi nykyiset työpaikat myös uusia työpaikkoja, ja niitä varten yritystoimintaan sopivaa tonttitarjontaa (2). Sen avulla vaikutamme työllisyystilanteeseen (3). Sähköisen asioinnin (4) kehittämisellä voimme parantaa kuntalaisten palveluiden laatua ja saatavuutta sekä saada henkilöstösäästöjä. Näkyvyyttä ja viestintää lisäämällä (5) Vihti tulee saada, jos ei ihan maailman niin ainakin Suomen kartalle.

Erityisen tyytyväisiä olemme lapsiin ja nuoriin kohdistuvista panostuksista. Koulussa vuosiluokkien 1 ja 2 viikkotuntimäärään lisätään yksi oppitunti ja yläkoulussa kaikkien vuosiluokkien viikkotuntimäärä on 30. Varhaiskasvatuksessa on jo aloitettu pienryhmätoiminta vaikeita tunne-elämän haasteita omaaville lapsille, hoidollis-pedagoginen luokkatoiminta on laajentunut yläkouluunkin ja nuorisopalveluihin esitetään vakinaistettaviksi kahta erityisnuorisotyöntekijää. On hyvä, että talousarviossa kerrotaan lasten ja nuorten vaikeiden tunne-elämän häiriöiden lisääntyneen. Tämä auttaa meitä ymmärtämään esimerkiksi kouluohjaajien tarpeen. En nimittäin näe lainkaan tarkoituksenmukaisena, että kaksi opettajaa viettäisi 2 tuntia koulupäivästä rauhoitellen ”kohtauksen” saanutta oppilasta. opettajan tehtävä on mielestäni opettaa.

Lähivuosina Vihdinkin palvelurakenteeseen vaikuttanevat mm. SOTE-uudistus ja kuntien velvoitteiden karsinta. Myös toteutettu kuntaliitosselvitys Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kanssa saattaa luoda uusia yhteistyön muotoja. Yleinen taloustilanne ei juuri näytä paranemisen merkkejä ja maanosaa ravistelevat kriisit tuovat omat epävarmuustekijänsä kustannuksineen myös Vihtiin. Tulevaisuudessa mikään ei ole niin varmaa kuin epävarmuus.

Näillä ajatuksilla Perussuomalainen valtuustoryhmä pystyy hyväksymään talousarvion ja taloussuunnitelman esityksen mukaisina.

Turvapaikanhakijat, vastaanottokeskukset ja Vihti

Lauantai 19.9.2015 klo 9:01 - Terhi

Luoteis-Uusimaa-lehti päivitti Facebookiin maanantaina elokuun 24. päivänä seuraavasti: "Hopeaniemeen suunnitteilla pakolaisten vastaanottokeskus. Lue lisää huomisesta Lutarista!" Hopeaniemen kiinteistö sijaitsee oman kotikyläni alueella, joten asia oli tulossa hyvin lähelle. Yritin välittömästi tavoittaa kunnan hallintojohtajaa, jota en kuitenkaan saanut kiinni. Sen sijaan hallintosihteeri vastasi ja myönsi kuulleensa jo edellisviikolla jonkun ottaneen kuntaan yhteyttä asian tiimoilta. Ihmettelin kovasti, ettei kunnanvaltuutetuille ole tiedotettu asiasta lainkaan.  Hän lupasi että talous- ja strategiajohtaja (nyk. kunnanjohtajan viransijainen) ottaa minuun yhteyttä. Ei mennytkään kuin tunnin verran, kun kaikille valtuutetuille tuli sähköposti, jossa kerrottiin, että Hopeaniemeen kaavaillaan turvapaikanhakijoiden väliaikaista 2-3 kk:n mittaista hätämajoituskeskusta. (Hätämajoituskeskushan on varsinaisen vastaanottokeskuksen alaisuudessa toimiva lyhytaikainen hätäratkaisu.) Lisätietoa luvattiin, kunhan sitä olisi olemassa.

Kun päiviä kului eikä lisätietoa tullut, soitin torstaina 27.8. Maahanmuuttovirastoon vastaanottotoiminnasta vastaavalle johtajalle Jorma Kuuluvaiselle ja kyselin asioita suoraan häneltä. Hän tiesi kertoa, että prosessi Vihdin kanssa etenee, mutta enää ei puhuta lyhytaikaisesta hätämajoituksesta vaan pidempiaikaisesta vastaanottotoiminnasta. Viitaten tilastoihin, jotka kertovat, että tp-hakijoista n. 80% on muslimimiehiä, kysyin keitä todennäköisimmin Hopeaniemeen olisi tulossa. Vastaus oli että hyvin todennäköisesti juuri noita miehiä, sillä ylipäätään perheitä tulee Suomeen vain vähän ja ne pyritään sijoittamaan perhekoteihin.

Kun tieto Hopeaniemi-casesta levisi, syntyi FB:iin Vastustamme vastaanottokeskusta -ryhmä, jossa useampikin kuntalainen ehdotti mielenilmaisun järjestämistä seuraavan maanantain kunnanhallituksen kokouksen alle. Kunnanhallituksen oli määrä kertoa Vihdin kunnan kanta vastaanottokeskuksesta Hopeaniemeen. Samaan aikaan Oinasjoella kyläyhdistys keräsi vastustavaan adressiin nimiä ja koulun vanhempainyhdistys toivoi niin ikään, ettei vastaanottokeskusta Hopeaniemeen tulisi, sillä kyläkoulumme on siinä lähellä. FB:n eri vihtiläisryhmissä keskustelu kävi kiivaana ja osin myös erittäin epäasiallisena. Edelleen kuitenkin moni halusi, että mielenilmaus järjestetään. Kun järjestäjää ei ilmaantunut, Ps-valtuutettu Laitinen teki lopulta sen vaadittavan ilmoituksen poliisille ja lupasi kuntalaisille olla tapahtuman yhteyshenkilö. Minulle ja tuntemilleni ihmisille oli alusta alkaen päivänselvää, että tapahtuma pidetään rauhallisena ja asiallisena. Tieto tapahtumasta levisi naapurikuntiinkin ja lopulta osallistujia oli n. 100. Vain yksi kyseenalainen lakana tapahtumassa nähtiin ja siinä luki "Painukaa ...uun". Pitikö meidän painua Ouluun, kouluun vaiko kenties sossuun, jäi epäselväksi. Tässä Iltalehden linkki aiheesta: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015083120276886_uu.shtml

Maanantai-iltana kunnanhallitus sitten antoi lausunnon, joka oli ympäripyöreydessään jonkinasteinen saavutus. Sen siitä juuri ja juuri ymmärsi, että kielteisesti suhtauduttiin keskuksen perustamiseen Hopeaniemeen, mutta sen lisäksi annettiin kaiketi ymmärtää, että johonkin muualle sen voisi perustaa. Eri poliittiset ryhmät antoivat kannattajilleen erilaista viestiä ja siitäkös kuntalaiset olivat ihmeissään.

Joitakin päiviä myöhemmin Vihdin seurakunta kirkkoherran suulla ilmoitti olevansa valmis antamaan Riuttarannan leirikeskuksen vastaanottokeskuskäyttöön. Tätä kirjoittaessa asia on edennyt siihen pisteeseen, että 24.9. Riuttarantaan on tulossa 85 tp-hakijaa. Tässä kohden minulle riitti ja erosin kirkon jäsenyydestä. Toki olin sitä miettinyt jo useamman vuoden eli ratkaisu ei ollut mikään hetken mielijohde.

Olen seuraillut Pohjois-Afrikasta ja Lähi-Idästä tulevien tulvaa Eurooppaan jo useamman vuoden ja ollut varsin tietoinen, että tulva ei missään tapauksessa tule hiipumaan, vaan päin vastoin kiihtymään. Mitä useampi otetaan sitä useampi yrittää tulla. Asiaan liittyy valtavasti traagisia asioita kuten ihmissalakuljetusta ja väärän tiedon levittämistä siitä, mikä Euroopassa odottaa. Olen tutustunut erilaisiin sosiaalisen median sivuihin, joilla esim. irakilaiset neuvovat toisilleen, mihin maahan kannattaa pyrkiä ja miksi, mitä rajalla tulee valehdella, missä kohti matkaa henkilöpaperit tulee hävittää jne. EU ja Schengen-alue eivät pidä sovituista säännöistä kiinni tässäkään asiassa, vaan useat maat katsovat läpi sormien ihmisvyöryä maidensa läpi. Kenties kuuluisin Suomeen päätynyt "pakolainen" on Fahad Firas, joka vallan pääsi pääministeri Sipilälle tv-lähetyksessä valehtelemaan päin naamaa. Eilen 18.9. Keskisuomalainen uutisoi irakilaisista, jotka lähtivät kirjaimellisesti kävelemään heille järjestetystä majapaikasta, koska halusivat isoon kaupunkiin.  Vastaavia uutisia on kuultu Ruotsin puolelta ja useampikin eli järjestetty turvallinen paikka ei kelpaa. Henkensä hädässä paennut ihminen ei mielestäni toimi noin. Minä en pysty hyväksymään enkä tukemaan tällaista toimintaa.

Puoluekokous 8.-9.8.2015 kuvina

Maanantai 10.8.2015 klo 20:34 - Terhi

Kohisee eli tapaus Immonen

Keskiviikko 29.7.2015 klo 18:14 - Terhi

Olen Olli Immosen - kuten muutaman sadan muunkin - Facebook-kaveri. Yhtään sen enempää en häntä tunne. Koska FB-kavereita on paljon, en millään ehdi keskittyä jokaiseen päivitykseen syvällisesti. Tunnustankin, että vain lähimpien ihmisten päivitykset pyrin lukemaan ajatuksella - muut lukaisen enemmän tai vähemmän pikaisesti ja paljon menee toki ohikin, sillä en suinkaan vietä kaikkea aikaani "somessa" .

Muistan kyllä lukaisseeni tuon Immosen päivityksen eikä se silloin herättänyt minussa mitään suuria tunteita suuntaan eikä toiseen. Ei vaikka hän käytti fight- eli taistella-sanaa. Ajattelin ilman muuta, että hän taistelee jotain ideologiaa vastaan niillä keinoilla, joita hänellä kansanedustajana on käytettävissään. Ei tullut mieleenikään mikään vihaan tai väkivaltaan lietsonta. Taistelenhan itsekin milloin rikkaruohoja, milloin kylmyyttä vastaan ja olen kyllä erittäin rauhaa rakastava ja sopuisa ihminen.

No sitten nousi kohu. Avasipa minkä tahansa median sivun, Immosen kuva ja nimi oli pääuutisessa. Luin kymmeniä uutisia, joissa tuo hänen päivityksensä oli nostettu esiin mm. seuraavilla "tarkennuksilla" ja "lisäyksillä":

a) kirjoittaja on Persu

b) kirjoittaja on kansanedustaja-Persu

c) kirjoittaja on Suomen Sisu -järjestön puheenjohtaja

d) kirjoittaja kirjoitti kirjoituksensa massamurhan vuosipäivän tietämillä

e) kirjoittaja on ollut samassa kuvassa uusnatsien kanssa

f) kirjoittaja on kasvattanut itselleen Breivik-parran (tämä oli ehkä mauttomin "tarkenne")

Yritin näiden uutisten jälkeen käydä lukemassa kohutun päivityksen uudestaan, mutta tajusin, etten pysty sitä enää neutraalisti tekemään. En, sillä tuohon kirjoitukseen oli muiden toimesta liitetty natsit ja Breivikit ynnä muut, ja nyt ne tulivat jo väkisin minunkin mieleeni. Hyi olkoon.

Oliko Immosen päivityksessä sitten jokin piilomerkitys tai taka-ajatus, sitä en ehkä koskaan saa tietää, mutta sen ensimmäisen lukaisun (josta kerroin yllä) perusteella en pysty tuomitsemaan. Eikä se minun tehtäväni toki olekaan.

Tunnelmia torilta

Sunnuntai 12.4.2015 klo 14:38 - Terhi

Vaalit lähestyvät ja se näkyy siten, että enää ei Perussuomalaisten tarvitse olla torilla yksin – nyt siellä ovat kaikki muutkin. Aurinkoisessa kevätsäässä Nummelan tori suorastaan kuhisi ihmisiä. Vaaliteltoilla tarjottiin makkaraa, lettuja, kahvia ja pullaa. Lapset ja lapsenmieliset saivat ilmapalloja ja aikuisille jaettiin vaaliesitteitä ja lehtiä. Olen pannut merkille, että ihmiset ottavat mieluummin lehdet ja esitteet kassissa kuin sellaisenaan kädessä kannettaviksi. Eilenkin jaoimme kymmeniä lehtikasseja ja niitä jopa tultiin teltaltamme ihan pyytämään.

Keskustelut olivat jälleen antoisia ja mielenkiintoisia. Mieleenpainuvinta oli kun ulkomaalainen mies tuli englanniksi kysymään vaaliteemoistamme. Arkipäivän tilanteista olen aina selvinnyt englannilla vallan mainiosti, mutta politiikan kuvioita en ole koskaan ennen englanniksi joutunut selventämään. Olihan se melkoista hakemista, mutta kaiketi asiat tulivat selviksi ja mies kiitteli poistuessaan. Keskustelin myös venäläisnaisen kanssa ja hän harmitteli kovasti sitä, ettei saa vielä näissä vaaleissa äänestää, koska on asunut Suomessa liian vähän aikaa. Hänellä oli vaunuissa aivan ihana puolivuotias poika joka palkitsi minut leveällä hymyllä, kun kiinnitin vaunujen työntöaisaan sinisen ilmapallon.

Teltallamme vierailivat myös puolueen puheenjohtaja Timo Soini ja puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo. Timon läsnäolo vetää aina väkeä, kuten kuvista voitte todeta.

Puheenvuoroni valtuustossa koskien Vihti kk:n hoivaosaston lakkauttamista

Tiistai 31.3.2015 klo 20:01 - Terhi

Blogi on ollut valitettavan pitkään hiljaa, koska olen omistautunut opiskelemaan Vihdin Perussuomalaiset ry:n puheenjohtajuutta sekä tehnyt paljon työtä eduskuntavaaliehdokkaamme Veli-Matti Laitisen hyväksi.

Eilisessä valtuuston kokouksessa käsiteltiin Karviaisen v. 2015 talousarvion muuttamista ja olennaisena osana oli kirkonkylän hoivaosaston lakkauttaminen elokuun alusta. Ryhmällämme oli aiheessa ryhmäpuheenvuoro, jonka piti valtuutettu Laitinen, mutta halusin pitää myös henkilökohtaisen puheen:

"Vihdin kunnanvaltuusto edellytti perusturvakuntayhtymä Karviaiselta tälle vuodelle reilun 500.000 euron säästötoimenpiteet. Suurimpana osana tätä pottia näyttää nyt olevan Vihdin kirkonkylän hoivaosaston toiminnan lakkautus ja sen asukkaiden siirtäminen elokuun alusta Attendon tehostetun asumispalvelun yksikköön Nummelaan.

Olemme nyt kuulleet, että sekä vanhuspalvelulaki että STM:n ohjeet vanhuspalvelulain toimeenpanosta edellyttävät palvelujärjestelmän kehittämistä siten, että kunnan on toteutettava iäkkään henkilön pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen yksityiskotiinsa tai muuhun kodinomaiseen asuinpaikkaansa järjestettävillä sosiaali- ja terveyspalveluilla ja pitkäaikaista laitoshoitoa järjestään ainoastaan lääketieteellisin perustein.

Ymmärrän lain ja ohjeistuksen hyvän tarkoituksen, mutta koen niiden tarkoittavan ennemminkin tulevaa vanhusväestöä eli että kun tänään tai huomenna vanhuksen todetaan olevan kykenemätön pärjäämään itsekseen nykyisessä kodissaan, hänelle aletaan tarjota sote-palveluja sinne hänen kotiinsa tai hänet voidaan ottaa tehostetun asumispalvelun yksikköön.  En siis millään jaksa uskoa, että laki ja ohjeistus tarkoitettiin välineeksi siirtää nuo tämän hetken hyvin huonokuntoiset vanhukset hoivaosastoilta tehostettuun asumispalveluun.

Attendon yksikkö tulee varmasti olemaan hyvä ja mukava sellaisille asukkaille, jotka sinne yksityiskodeistaan siirtyvät. Saavathan he oman huoneen wc:llä ja suihkulla. Sen sijaan kirkonkylästä siirrettävien asukkaiden en usko arvostavan yksinäistä huonetta, saati wc:tä ja suihkua, jonne he eivät edes autettuina pääse. Vierailin kirkonkylän hoivaosastolla pari viikkoa sitten ja tapasin asukkaita omaisineen ja vasta silloin ymmärsin, kuinka huonokuntoisia asukkaat todella ovat. Sydäntä suorastaan riipaisee, kun ajattelenkin heidät yksin omiin huoneisiinsa. Jokainen meistä voi yrittää kuvitella itsensä tilaan, jossa liikkumaan ei itse enää pääse. Haluaisinko silloin oman yksinäisen huoneen vai olisiko oloni turvallisempi, kun näkisin tai kuulisin elämää ympärilläni.

Saadaanko hoivaosaston lakkauttamisella sitten esitetty säästö vai ei, jää nähtäväksi. On epäselvää ja epävarmaa, onko kiinteistölle luvassa uusi käyttäjä. Attendon asumispalvelussa moni asia on hinnoiteltu erikseen ja omaisia aivan syystä huolestuttaa kustannusten kasvu. Karviaisen edustajat kertovat, että maksuista voi saada huojennuksia ja vapautuksia, mutta tällöinhän säästö pienenee kun kustannukset tulevatkin Karviaiselle.

Koska asia on kuitenkin jo pitkällä eli henkilökunta on irtisanottu ja iso osa kuulemma työllistynytkin jo muualle, koen että toiminnan uudelleen organisointi vain pitkittäisi omaisten epätietoisuutta. Voidaan puhua siinä kuuluisassa löysässä hirressä olemisesta. "

Kyläkoulujen kohtalo valtuustossa 10.11.2014

Tiistai 11.11.2014 klo 5:53 - Terhi

Eilen illalla elettiin valtuuston kokouksessa hyvinkin sekavia ja jännittäviä hetkiä. Kirjoitan niistä tarkemmin, kunhan saan hieman levättyä ja ajatuksiani selvitettyä. Äänin 22-21 valtuusto päätti antaa ensi vuodelle määrärahat lakkautusuhan alla olleille kouluille ja päiväkodille. Odotusten mukaisesti kouluverkon supistamisesitys kirvoitti lukuisia puheenvuoroja, joista ohessa omani:

”Äiti, minusta on ihanaa kun meidän koulussa kaikki tuntee toisensa.” sanoi pieni kyläkoululainen tämän lukuvuoden alussa. Samainen koululainen poikkesi käymään kunnan suurimmassa koulussa ja totesi jo pihalla ”En ikinä haluaisi olla tämmöisessä koulussa.” Nämä mielipiteet aivan oma-aloitteisesti kertoessaan hän oli autuaan tietämätön näistä lakkautusesityksistä.

Käsittelen tässä nyt kuitenkin ensin muutaman ns. helpon asian ja palaan koulumaailmaan sitten: Hyviä asioita talousarviossa ovat pyrkimys päivähoidon tuntiperusteiseen laskutukseen sekä kunnan hankintojen suorittaminen enemmän omana työnä KL-Kuntahankintojen sijaan. Päivittäin kun sivusta seuraa, kuinka huonosti elintarviketoimitukset pelaavat, niin ei voi kuin ihmetellä, että tätä touhua on katsottu näinkin pitkään. Vihti-lisästä olemme valmiit luopumaan, vaikka se koville ottaakin. Kuitenkin kokemukset kuntalisän lopettamisesta muissa kunnissa näyttävät, että säästöjä on saatu.

Sitten takaisin kouluihin: Vihdin peruskouluissa aloitettiin tämä lukuvuosi huomattavasti viime vuotista pienemmällä henkilöstön määrällä. Tukea tarvitsevien oppilaiden ohjaajaresurssi väheni aivan huomattavasti. Lukuvuotta oli käyty vain muutama viikko, kun tämä koulujen lakkauttamisesitys julkistettiin eikä siinä vaiheessa ollut vielä mitään käsitystä siitä, miten koulua saadaan käytyä, kun tukea on yhä vähemmän saatavilla. Olisin totisesti toivonut, että tuon edellisen päätöksen seuraukset olisi huolellisesti arvioitu ennen kuin seuraavia esityksiä edes mietitään. Siis pienimpien koululaisten opetuksen laatua laskemalla ja oppimisen edellytyksiä ja arjen sujuvuutta heikentämälläkö saadaan Vihti nousuun?

Tämä valtuusto päätti viime joulukuussa, että kouluverkkoon puututaan aikaisintaan syksyllä 2016. Tämä samainen valtuusto on yhdessä kuntalaisten ja Vihdin kunnan henkilöstön kanssa luonut strategian vuosille 2014-2017. Sen mukaan Vihdin visio on olla metropolialueen moderni, luonnonläheinen ja yhteisöllinen kasvukunta. Turvalliseen ja vetovoimaiseen elinympäristöön pyrimme siten, että yhdyskuntarakenteessa huomioidaan lapsille tärkeiden palvelujen kuten päiväkotien, leikkipuistojen ja koulujen sijainti asuinalueiden sisällä turvallisten kulkuyhteyksien päässä. Kunta myös omissa toimissaan ottaa huomioon ilmastonmuutoksen ja sen tuomat haasteet ja käynnistää siksi toimenpiteet joiden tavoitteena on hiilineutraali kunta.

No nyt meillä on käsissämme esitys, jonka mukaan viisi kyläkoulua ja yksi päiväkoti lakkautetaan eli kylien lapsilta heille tärkeät palvelut viedään kauas ja kaikkea muuta kuin turvallisten kulkuyhteyksien päähän. Esityksen mukaan kunnassamme myös aloitetaan ennennäkemätön autoilurumba näiden lasten kuljettamiseksi. Näinkö tavoitellaan hiilineutraalia kuntaa?

Palveluverkkoselvityksessä on paljon laskelmia – euroja, neliömetrejä ja luokkakokoja. Eurot säästöpuolella on saatu suuriksi käyttämällä huoneistokuluja todellisten kiinteistökustannusten sijaan, neliöt per oppilas on saatu suuriksi laskemalla koululaisten käytössä oleviin neliömetreihin jopa talonmiesten asunnot. Kuljetuskustannusten kasvu puolestaan on saatu hyvinkin pieneksi esittämällä esim. Oinasjoen koululaisten kulkevan Kuoppanummelle valtatie 2:n varresta vain bussilipun hinnalla. Mainittakoon että vt 2 on kokonaisuudessaan määritelty vaaralliseksi tieksi peruskoulun 1.-6.-luokkalaisille. Näin ollen se bussilla kulkeminen saadaan unohtaa ja siten kuljetuskustannukset pelkästään Oinasjoen osalta pomppaavatkin n. 70.000 euroon. Myöskään esim. Vihtijärvellä ei tulla selviämään tämänhetkisellä yhden taksin taktiikalla, kun ei se toimi tälläkään hetkellä nykyisillä kuljetettavien lasten määrillä ja kilometreillä. Vaikka ensimmäiset lapset haetaan jo 6.50, myöhästyvät viimeiseksi haetut koulusta lähes joka päivä…

Melko masentavia ulostuloja on koululakkautusrintaman taholta saanut kuulla ja lukea. Yhtenä keppihevosena on ollut ruotsin kieli ja tiedon levittäminen siitä, että kun syksystä 2016 alkaen sitä opiskellaan jo 6.-luokalta lähtien, kyläkoulussa sitä tultaisiin opiskelemaan vain muutaman oppilaan ryhmissä, kun taas isossa koulussa olisi iso ruotsin kielen ryhmä. Tasapuolisen opetuksen järjestäminen vaatisi siis kyläkoulujen sulkemista. No elämä ei aina ole tasapuolista ja monesti se on jopa valintoja.  Me valitsemme asuinpaikkojamme ja monia muita asioita. Minä muuten valitsin peruskoulussa 1. vieraaksi kieleksi ruotsin toisin kuin suurin osa ikäluokastani. Siitä seurasi se, että minä pääsin nauttimaan sekä ruotsin että myöhemmin myös englannin tunneilla todella pienistä opetusryhmistä läpi koko peruskoulun ja lukion. Ilmeisesti minun kuuluisi nyt hävetä? On myös muistuteltu että Vihdissä perusopetuksen luokkien keskikoko on vain 17 oppilasta. Tämä johtuu tietysti siitä, että meillä on paljon erityisopetuksen pienluokkia ja mm. maahanmuuttajien valmistava luokka eikä tuo keskiarvo lohduta yhtään niitä jotka ovat joutumassa 30 oppilaan luokkiin. Näihin suuriin luokkakokoihin ei sitten ilmeisesti tasapuolisuutta haluttu saada, sillä palveluverkkolaskelman mukaan Vanjärven ja Jokikunnan yhdistyessä Pappilanpeltoon, tullaan tarvitsemaan uusia opetusryhmiä (4?) luokkakokojen kasvun vuoksi, mutta Oinasjoen yhdistyessä Kuoppanummeen tämä ei ole ongelma lainkaan, vaikka syntymässä on aivan yhtä suuria ryhmiä.

Tähän oheen lyhyt lainaus: – Ennen aina sanottiin että Kuoppikselle mahtuu. Mutta vuodesta 2009 alkaen se on ollut täynnä, sivistysjohtaja Ojajärvi sanoo (VU maaliskuu 2012) Mitä tässä pitäisi uskoa??

Kyläkoulujen vastustajilta on kuultu sellaistakin, että kyläkouluihin on vaikea saada rekrytoitua päteviä opettajia. Vihdin peruskouluista tasan kahdessa 100% opettajista on päteviä. Toinen näistä kahdesta on Oinasjoen kyläkoulu, toinen Nummela skola.

Valtakunnalliset koulutuksen kustannuksia koskevat tilastot osoittavat, että samaan aikaan, kun satoja kouluja on lakkautettu 2000–luvun alussa, perusopetuksen menot ovat kasvaneet
24 %.

Valitan, mutta Perussuomalainen valtuustoryhmä ei vakuutu siitä, että Vihdissä tämä kyläkoulujen lakkauttaminen, pienimpien koululaisten opetuksen laadun lasku ja oppimisen edellytysten ja arjen sujuvuuden heikentäminen näkyisi säästöinä. Muistuttaisin, että hyvinvoiva lapsi on kunnalle edullisin lapsi. Kannatamme siksi esitystä, jossa kouluverkko (+ Vanjärven pk)  ja tuntikehys säilyvät nykyisellään. (Määrärahalisäys 384670 euroa.)

Viime päivinä Vihti on päässyt valtakunnan julkisuuteen Ylen tv-uutisissa, Helsingin Sanomissa Talouselämässä ja Maaseudun tulevaisuudessa. Tämä ilta ratkaisee suuntamme. Toivon että Vihti suuntaa tulevaisuuteen strategiamme mukaisesti yhteisöllisenä, turvallisuuteen ja vetovoimaisuuteen panostavana sekä kuntalaisten talkoohenkeä ja omatoimisuutta arvostavana.

Wuosisatamarkkinoilla la 23.8.

Tiistai 19.8.2014 klo 16:45 - Terhi